This bookcase is encrypted.
Enter
Olen Elina Koskela, 37-vuotias neurokirurgi Helsingistä. Työskentelen potilaiden kanssa, joilla on aivovammoja, kasvaimia tai hermoston sairauksia. Neurokirurgia on ala, jossa millimetrin liike voi ratkaista kaiken – ja jossa jokainen päätös on tehtävä täydellisessä keskittymisessä. Se on lääketieteen ja taiteen hienovarainen liitto.
Lapsena olin kiinnostunut siitä, miten ihmisen mieli toimii. Kun myöhemmin opiskelin lääketiedettä, minua kiehtoi ajatus, että voisimme kirjaimellisesti koskettaa ajattelun ja muistin rakenteita. Neurokirurgiassa jokainen toimenpide on ikkuna siihen, miten hauras ja samalla vahva ihminen on.
Työskentelen HUS Neurokirurgisessa keskuksessa, jossa johdan leikkaustiimiä. Meidän ryhmämme koostuu kirurgeista, anestesialääkäreistä, hoitajista ja neurofysiologeista. Jokaisella on ratkaiseva rooli – ilman luottamusta mikään ei onnistu. Neurokirurginen leikkaus ei ole yksilösuoritus, vaan yhteinen koreografia, jossa jokainen liike on ennalta harjoiteltu ja silti ainutlaatuinen.
Erityinen kiinnostukseni kohdistuu aivokasvainten mikrokirurgiaan ja hermoratojen säilyttämiseen leikkauksissa. Työni vaatii mikroskoopin alla tehtyjä päätöksiä, joissa yhdistyvät anatominen tieto, kokemus ja intuitio. Tavoitteeni ei ole vain poistaa sairautta, vaan säilyttää potilaan elämä mahdollisimman kokonaisena.
Olen mukana useissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa, joissa kehitetään uusia kirurgisia tekniikoita ja neurokuvantamisen sovelluksia. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on parantaa toipumista ja vähentää hermovaurioita. Kun potilas herää leikkauksen jälkeen ja pystyy puhumaan, liikkumaan ja hymyilemään, tiedän, miksi teen tätä työtä.
Neurokirurgia on ala, jossa nöyryys on välttämätöntä. Kukaan ei hallitse aivoja – me vain opimme niiden rytmiä. Jokainen potilas opettaa minulle jotain uutta. Olen oppinut kuuntelemaan hiljaisuutta, joka syntyy, kun sali odottaa, ja sydämenlyönti on ainoa ääni.
Vapaa-ajalla maalaan ja lenkkeilen. Luovuus ja liike pitävät mielen tasapainossa – kuten aivotkin, ne tarvitsevat virtausta. Neurokirurgina opin joka päivä, että elämä on haurasta mutta täynnä toivoa.
Lapsena olin kiinnostunut siitä, miten ihmisen mieli toimii. Kun myöhemmin opiskelin lääketiedettä, minua kiehtoi ajatus, että voisimme kirjaimellisesti koskettaa ajattelun ja muistin rakenteita. Neurokirurgiassa jokainen toimenpide on ikkuna siihen, miten hauras ja samalla vahva ihminen on.
Työskentelen HUS Neurokirurgisessa keskuksessa, jossa johdan leikkaustiimiä. Meidän ryhmämme koostuu kirurgeista, anestesialääkäreistä, hoitajista ja neurofysiologeista. Jokaisella on ratkaiseva rooli – ilman luottamusta mikään ei onnistu. Neurokirurginen leikkaus ei ole yksilösuoritus, vaan yhteinen koreografia, jossa jokainen liike on ennalta harjoiteltu ja silti ainutlaatuinen.
Erityinen kiinnostukseni kohdistuu aivokasvainten mikrokirurgiaan ja hermoratojen säilyttämiseen leikkauksissa. Työni vaatii mikroskoopin alla tehtyjä päätöksiä, joissa yhdistyvät anatominen tieto, kokemus ja intuitio. Tavoitteeni ei ole vain poistaa sairautta, vaan säilyttää potilaan elämä mahdollisimman kokonaisena.
Olen mukana useissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa, joissa kehitetään uusia kirurgisia tekniikoita ja neurokuvantamisen sovelluksia. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on parantaa toipumista ja vähentää hermovaurioita. Kun potilas herää leikkauksen jälkeen ja pystyy puhumaan, liikkumaan ja hymyilemään, tiedän, miksi teen tätä työtä.
Neurokirurgia on ala, jossa nöyryys on välttämätöntä. Kukaan ei hallitse aivoja – me vain opimme niiden rytmiä. Jokainen potilas opettaa minulle jotain uutta. Olen oppinut kuuntelemaan hiljaisuutta, joka syntyy, kun sali odottaa, ja sydämenlyönti on ainoa ääni.
Vapaa-ajalla maalaan ja lenkkeilen. Luovuus ja liike pitävät mielen tasapainossa – kuten aivotkin, ne tarvitsevat virtausta. Neurokirurgina opin joka päivä, että elämä on haurasta mutta täynnä toivoa.