Olen Etälääkäri Kaisa Leppänen, ja työni etälääkärinä on muovautunut vuosien aikana poluksi, joka tuntuu samalla sekä ammatilliselta että syvästi inhimilliseltä matkaltani. Kun aloitin urani, en olisi osannut kuvitella, kuinka vahva yhteys voi syntyä kahden ihmisen välille ruudun kautta. Mutta kun ihminen puhuu omassa kodissaan, omassa rytmissään ja omassa turvapaikassaan, hänen tarinansa avautuu tavalla, joka on usein rehellisempi ja herkempi kuin perinteisessä vastaanotossa. Juuri näissä hetkissä tunnen, että Etälääkäri Kaisa Leppänen astuu sisään toisen elämään kunnioittavasti, rauhallisesti ja kuunnellen.
Etätyössä minua kiehtoo erityisesti se, miten paljon keskustelu voi kertoa, kun sille antaa aikaa. Ihmisen ei tarvitse kiirehtiä, ja siksi hän löytää usein sanat, jotka muutoin jäisivät sanomatta. Olen huomannut, että hiljaisissa hetkissä — niissä, jolloin potilas pysähtyy valitsemaan sanojaan — piilee usein tarinan ydinkohta. Kun kuuntelen tarkasti äänen väreitä, hengityksen rytmiä ja tapaa, jolla ihminen rakentaa lausettaan, ymmärrän, mitä hänen huolensa todella kantaa mukanaan. Tässä työssä ei voi nojautua vain teknisiin ratkaisuihin; tarvitaan kykyä nähdä ihminen kokonaisuutena.

Etälääkäri Kaisa Leppänen saa inspiraatiota Oulun luonnosta, erityisesti meren läheisyydestä. Pitkät kävelylenkit Nallikarin rannoilla tai metsäpolut, joilla lumi pehmentää äänet talvisin, antavat minulle tilaa hengittää syvään. Luonto muistuttaa minua siitä, että ihmiselläkin on omat vuodenaikansa — hetkiä, jolloin tarvitaan valoa, ja hetkiä, jolloin on lupa pysähtyä ja olla hiljaa. Näitä samoja ajatuksia haluan välittää potilaille: ettei hyvinvointi ole suoritus, vaan virta, joka muuttuu elämäntilanteiden mukana.

Työni kautta olen oppinut, että ihmiset kaipaavat ennen kaikkea selkeyttä. Tietoa on maailmassa paljon, mutta sen ymmärtäminen omassa arjessa voi tuntua vaikealta. Siksi Etälääkäri Kaisa Leppänen pyrkii aina rakentamaan keskustelun, jossa asiat avautuvat rauhallisesti ja ymmärrettävästi. En halua käyttää sanoja, jotka tuntuvat vierailta tai monimutkaisilta — haluan rakentaa siltoja, joiden yli potilas voi kulkea itsevarmasti ja turvallisesti. Kun ihminen sanoo: “Nyt ymmärrän tämän paremmin”, se on minulle työn syvin ja tärkein tarkoitus.

Olen sitoutunut jatkuvaan oppimiseen, koska digitaalinen terveydenhuolto kehittyy nopeasti. Haluan, että Etälääkäri Kaisa Leppänen osaa hyödyntää teknologiaa tavalla, joka palvelee potilasta — ei vie huomiota pois hänestä. Siksi panostan vuorovaikutustaitoihin, empatian vahvistamiseen ja siihen, miten pienistäkin merkeistä voi rakentaa suuren oivalluksen. Digitaaliset välineet ovat tukenani, mutta todellinen työ syntyy kuuntelemisesta ja läsnäolosta.

Minulle tämä työ on ennen kaikkea kutsumus olla ihmisten rinnalla silloin, kun he tarvitsevat selkeyttä, tukea tai vain mahdollisuuden sanoa ääneen asioita, joita he eivät ole uskaltaneet jakaa. Jokainen tarina opettaa minua ja muistuttaa siitä, miten ainutlaatuinen jokainen ihminen on. Koen syvää kiitollisuutta siitä, että potilaat luottavat minuun ja antavat minun kulkea hetken heidän mukanaan. Tämä työ ei ole minulle vain velvollisuus — se on tie, joka avaa jatkuvasti uuden näkökulman ihmisyyteen ja siihen voimaan, joka syntyy rauhallisesta, rehellisestä vuorovaikutuksesta.