Varhaiskasvatuksen tuen käsikirja

Pienet tuetut askeleet Heinolassa ”Pyritään yhdessä muuttamaan koko järjestelmän käytäntöjä, ei pelkästään yksilön tasolla” Tuen käsikirja Työryhmä: Riitta Hellsten, Tuisku Laukka, Mariia Makkonen, Hanna Salonen sekä Johanna Tuhkanen.



SSiissäälllylsylusetltueleo ttelo 1. Johdanto .................................................................................................................................................... 4 2. Termit ......................................................................................................................................................... 5 2.1. Inkluusio .............................................................................................................................................. 5 2.2. Integraatio.......................................................................................................................................... 7 2.3. Osallisuus........................................................................................................................................... 7 3. Kolmitasoinen tuki ................................................................................................................................. 8 3.1. Yleinen tuki......................................................................................................................................... 9 3.2. Tehostettu tuki............................................................................................................................... 10 3.3. Erityinen tuki................................................................................................................................... 10 4. Tuen muodot.......................................................................................................................................... 11 4.1. Pedagoginen tuki ............................................................................................................................ 11 4.2. Rakenteellinen tuki ....................................................................................................................... 11 4.3. Hoidollinen tuki .............................................................................................................................. 11 4.4. Prosessikaavio tuen eri tasoilla liikkumisesta ..................................................................... 12 4.5. Monialainen yhteistyö tuen toteuttamisessa....................................................................... 13 4.6. Perhekoordinaattori...................................................................................................................... 13 4.7. Tuen vuosikello .............................................................................................................................. 14 5. Menetelmiä tuen toteuttamiseen ................................................................................................... 15 5.1. Sosioemotionaalisten taitojen tukeminen ............................................................................. 15 5.2. Kielellisten taitojen tukeminen ................................................................................................. 16 5.3. Itsesäätelytaitojen tukeminen................................................................................................... 17 5.4. Motoristen taitojen tukeminen ................................................................................................. 18 5.5. Rauhoittumisen taitojen tukeminen........................................................................................ 19 5.6. Leikin tukeminen ja ohjaaminen............................................................................................... 21 5.7. Inklusiivinen leikkikulttuuri ........................................................................................................ 21 6. Materiaalipankki................................................................................................................................... 22 6.1. Tsekkauslista yleisestä tuesta................................................................................................... 22 6.2. Kohtaamisen bingo ....................................................................................................................... 23 6.3. ICF-lomake varhaiskasvatuksen henkilöstölle havainnoinnin tueksi........................... 24 7. Lopuksi..................................................................................................................................................... 27 Lähteet.......................................................................................................................................................... 28

1. Johdanto Työtämme Heinolassa ohjaa useammat lait sekä Heinolan kaupungin arvot. ”Heinolan arvoja ovat välittäminen, uudistuminen ja tuloksellisuus. Kaupunki kehittyy ja kehittää näiden arvojen mukaisesti. Arvot näkyvät päivittäisessä työskentelyssä ja päätöksenteossa: Välittämisellä tarkoitamme sitä, että Heinolassa me kohtaamme, kysymme, kerromme ja kuuntelemme. Teemme yhdessä ja arvostamme toisiamme. Uudistumisella haastamme itseämme ajattelemaan toisin. Kokeilemme, kehitämme ja kannustamme. Haluamme parempaa, emme roiku menneessä vaan katsomme tule- vaan. Tuloksellisuus ilmenee siten, että toimimme tavoitteellisesti. Pohdimme, pistäm- me töpinäksi ja saamme asioita aikaan. Olemme johdonmukaisia” (Heinolan kaupunki, 2023). Välittäminen Uudistuminen Tuloksellisuus - Välittäminen pitää sisällään koko - Uudistuminen näkyy varhaiskasva- - Tuloksellisuus näkyy riittävän oikea-ai- työyhteisön, tiimin ja koko lapsiryhmän tuksessa siten, että työntekijöillä sekä kaisena tukena lapsella, sillä se mah- toimivan vuorovaikutuksen. Tiimin ollessa lapsilla on rohkeus kokeilla uutta, ilman dollistaa osallisuuden sekä oppimisen yhteisöllinen sekä välittävä, on jokaisella pelkoa epäonnistumisesta, sillä itsensä lapsen omassa lapsiryhmässä. oikeus ja mahdollisuus olla oma itsensä, kehittäminen vaatii harjoittelua. käyttää vahvuuksiaan ja heillä on koko - Varhaisessa vaiheessa tuen saaminen tiimin tuki. - Kokemuksista oppiminen sekä aito vähentää mahdollisesti tuen määrää reflektointi ja toiminnan mukauttaminen tulevaisuudessa. - Arvostus on kaikkien oikeus. Kohtaami- joustavasti. nen sekä kuulluksi tuleminen liittyy myös - Johdonmukaisuus sekä ennakointi on vahvasti työn imuun ja työhön sitoutu- - Uudistuminen pitää myös sisällään lap- vahvasti varhaiskasvatuksen arjessa. miseen. sista lähtöisen luovuuden keksiä yksilölle ja ryhmälle sopivia toimintatapoja. - Lapsiryhmässä on lisäksi kokemus sii- tä, että jokainen lapsi saa harjoitella sitä, mikä tällä hetkellä haastavampaa, ilman pelkoa leimautumisesta sekä tunne siitä, että he tulevat aidosti kohdatuksi. Suomen perustuslaki Yllä mainittujen arvojen toteutuminen mahdol- Vammaispalvelulaki Varhaiskasvatuslaki listaa myös henkilöstön 380/1987 540/2018 pysyvyyden, sillä näiden toimien kautta sitoutumi- Työtämme ohjaa lait: nen työhön lujenee en- tisestään. Näiden lisäksi Salamancan julistus Yhdenvertaisuuslaki varhaiskasvatuksen työn- tekijöitä ohjaavat vieressä näkyvät lait, jotka velvoit- tavat toteuttamaan inklu- siivista varhaiskasvatusta. YK:n lasten oikeuksien sopimus 4

2. Termit Inkluusio Integraatio Osallisuus - Kaikki lapset hyväksytään yksilöllisine - Integraatio jaetaan usein kolmeen eri - Lapsi saa tuen omassa varhaiskasva- ominaisuuksineen ja heitä arvostetaan tasoon; fyysinen integraatio, toimin- tusryhmässään. sekä tuetaan kasvussa ja kehityksessä. nallinen integraatio sekä sosiaalinen Kaikkien lasten oikeus samoihin palvelui- osallisuus. - Pienryhmätoiminta lisää lapsen osalli- hin sekä opetukseen. suutta sekä vahvistaa tuen saamista. - Fyysinen integraatio = tuki toteutetaan - Toiminnan riittävä resursointi ja. esteet- lapsen omassa ryhmässä osana ryhmän - Pedagogiikka suunnitellaan lapsia tömyyden (niin fyysisen kuin henkisenkin) pedagogista toimintaa, joka lisäksi pitää osallistavaksi ja heidän mielenkiinnon- huomioiminen on tarpeellista. sisällään toiminnallisen integraation. kohteitansa hyödyntäen. - Inkluusio tulee ottaa toiminnan suun- - Sosiaalista osallisuutta tuetaan pe- - Avustajan sijoittuminen lapsiryhmään nittelun keskiöön. dagogisin menetelmin vertaisryhmässä; tukee myös lasten osallisuutta sekä var- pienryhmin, leikkiryhmin, avustajan haiskasvatuksen erityisopettajan käynnit läsnäololla sekä varhaiskasvatuksen eri- ryhmässä. tyisopettajan pienryhmien kautta. 2.1 Inkluusio Inkluusio on opetuksen kehittämistä, yhteisöllisyyden edistämistä ja kaikkia lapsia hyödyttävien pedagogisten toimintatapojen käyttöönotto arjessa. Moniammatillinen yhteistyö neuvolan, toimintaterapeuttien, psykologien, puheterapeuttien sekä perhe- koordinaattorin kanssa on tärkeää. Kuitenkin peruspedagogiikka on inkluusion lähtö- kohtana. Inkluusion tavoitteena pidetään, että kaikki lapset hyväksyttäisiin yksilöllisi- ne ominaisuuksineen ja heitä arvostettaisiin sekä tuettaisiin kasvussa ja kehityksessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2021). Heinolan varhaiskasvatussuunnitelmassa ovat painopisteet positiivisessa pedagogii- kassa, myötätuntokasvatuksessa, trauma- sekä neuropsykiatrisessa tietoisuudessa sekä liikuntakasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelma on tehty vahvassa yhteistyös- sä ja moniammatillisuus näkyy sekä lapsen ääni tulee kuuluviin kyseisessä asiakir- jassa, sillä lapset ja vanhemmat ovat olleet mukana ideoimassa sitä. (Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022; Heinolan varhaiskasvatussuunnitelma, 2022. Heinolan kaupunki). Inklusiivisen varhaiskasvatuksen voi kuvata olevan laadukasta, inkluusion aatejärjes- telmään pohjautuvaa kasvatusta ryhmän kaikille lapsille. Se tulisi mieltää toimintaa ohjaavana holistisena arvoperustana ja toiminnan järjestämisen periaatteena. Inkluusio on kaikkien lasten oikeus samoihin palveluihin sekä opetukseen. Kaikkia lapsia kos- kevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen, sosiaalinen osallisuus sekä yhteisöllisyys. Yksilöllisistä ominaisuuksis- taan, oppimisvalmiuksistaan tai erilaisista taustoistaan riippumatta kaikki lapset toi- mivat ja ovat osallisia samassa ryhmässä sekä ovat yhteisönsä jäseniä. Ja näin ollen arvostettuja omana itsenään. Olennaista on kiinnittää huomiota toiminnan riittävään 5

resursointiin ja varhaiskasvatusympäristössä olevien erilaisuutta ja poissulkemisen kulttuuria aiheuttavien tekijöiden poistamiseen. Esteettömyyden (niin fyysisen kuin henkisenkin) huomioiminen on tarpeellista (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). Varhaiskasvatus myös vahvasti osallistaa neuvolaa sekä perhekoordinaattoria yhteis- toimintaan. Perhekoordinaattori onkin tuttu näky päiväkodeissa sekä hän tekee myös perheiden kotiin käyntejä heidän halutessaan. Heinolassa on oma ”vasupohja”, johon kirjataan tarkasti lapsen vahvuudet sekä tavoitteet tulevalle toiminnalle. Lisäksi moni- kielisyyssuunnitelma tehdään kaikille suomi toisena kielenä -lapsille sekä monikielis- ten perheiden lapsille. Inkluusio vaatii toiminnan suunnittelua sekä pedagogisia järjes- telyitä, joten varhaiskasvatuksen opettajien suunnitteluaika on avain tekijä sekä tiimin kanssa pidettävät palaverit viikoittain, inklusiivisemman varhaiskasvatuksen mahdol- listamiseksi. Tasa-arvo ja oikeus- näkökulma Tutkimus Inklus. Perheen Kaikkien Palvelut (IECE) johtajuus mukanaolo mukaan (lähipäiväkoti) Yhteistyö pääsy kaikkien saavu- Positiivinen tettavissa sosiaalinen Täydennys- vuorovaikutus koulutus Arviointi ja Tukitoimet Sitoutunut Kansalliset valvonta osallistuminen OPS:it Lapsen Yhteinen osallisuus, OPS sitoutuneisuus, ja oppiminen Sujuvat Kulttuurinen Fyysinen siirtymät ymmärrys ympäristö Yksilöllisen Lapsi- oppimisen lähtöisyys arviointi Koulutettu Ympäristön henkilökunta sitoutuminen Riittävä resursointi Monialainen ja rahoitus yhteistyö Opettajakoulutus European Agency for Special Needs and Inclusive Education. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ekosystee- min malli. OPH (2017 6

2.2. Integraatio Integraatio jaetaan usein kolmeen eri tasoon; fyysinen integraatio, toiminnallinen in- tegraatio sekä sosiaalinen osallisuus (Pihlaja, 2003; Pihlaja, 2021). Heinolassa fyysinen integraatio näkyy siten, että tuki toteutetaan lapsen omassa ryhmässä osana ryhmän pedagogista toimintaa, joka lisäksi pitää sisällään toiminnallisen integraation. Sosiaa- lista osallisuutta tuetaan pedagogisin menetelmin vertaisryhmässä; pienryhmin, leik- kiryhmin, avustajan läsnäololla sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan pienryhmien kautta. 2.3. Osallisuus Heinolassa osallisuus näkyy siten, että lapsi saa tuen omassa varhaiskasvatusryhmäs- sään. Lisäksi ryhmissä kommunikaation tukemisena käytetään kaikkia lapsia hyödyt- täviä kuvatukea sekä tukiviittomia. Pienryhmätoiminta lisää lapsen osallisuutta sekä vahvistaa tuen saamista. Pedagogiikka itsessään suunnitellaan lapsia osallistavaksi ja heidän mielenkiinnonkohteitansa hyödyntäen. Lapsien aloitteita, näkemyksiä sekä mielipiteet tulevat kuulluksi ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa sekä va- paassa leikissä. Avustajan sijoittuminen lapsiryhmään tukee myös lasten osallisuutta sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan käynnit ryhmässä. Tämän lisäksi perhekoor- dinaattori jalkautuu ryhmiin tarvittaessa. 7

3. Kolmitasoinen tuki Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Kolmi- tasoinen tuki pitää sisällään yleisen tuen, tehostetun tuen sekä erityisen tuen. Var- haiskasvatuslaissa (540/2018) mainitaan pedagogiset, rakenteelliset ja hoidolliset tuen muodot (15 b §). Kaikki tuen muodot ovat käytettävissä yleisessä, tehostetussa ja eri- tyisessä tuessa. Tukimuotojen määrä ja intensiteetti vahvistuvat tehostetussa ja erityi- sessä tuessa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). Pedagogisia tuen muotoja ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen toistuvien toiminto- jen ja struktuurin luominen lapsen päivän rakenteeseen (aamupiirissä kuvien käyttö, pienryhmätoiminta) sekä sensitiiviset ja saavutettavat vuorovaikutus- ja kommuni- kointitavat (kuvien käyttö, leikkitaulujen ynnä muiden hyödyntäminen arjessa. Lapsen 8

tarpeisiin vastaamisen edellyttämät yhteiset pedagogiset toimintatavat ja -menetel- mät (kasvatushenkilöstön kanssa yhdessä sovittu). Pedagogisena tukimuotona voidaan pitää myös toiminnan suunnittelua, havainnointia, dokumentointia ja arviointia sekä erityisopettajan antamaa opetusta ja konsultaatiota. Rakenteellisia tuen muotoja puolestaan ovat esimerkiksi henkilöstön osaamisen lisää- minen (koulutusten avulla), henkilöstön lisääminen lapsiryhmään ja/tai henkilöstöra- kenteen tarkastelu ja lapsimäärän pienentäminen lapsiryhmässä (tuen muotona kak- sipaikkalaisuus lapsella). Rakenteellisia tuen muotoja ovat lisäksi varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustamispalvelut tai apuvälineiden käyt- täminen. Hoidolliset tukitoimet ovat keinoja, joilla vastataan lapsen sairaanhoidolli- siin, perushoitoon, hoivaan ja avustamiseen liittyviin tarpeisiin (Opetus- ja kulttuurimi- nisteriö, 2022). 3.1. Yleinen tuki Tarkoittaa lyhytaikaista tukea ja pitää yleensä yhden tuen tarpeen (esimerkiksi kuvi- en käyttö tietyissä tilanteissa). Yleiseen tukeen liitetään kaikille lapsille yhteiset pe- dagogiset käytänteet, kuten esimerkiksi aamupiirissä kuvien käyttö päiväjärjestyksen hahmottamisessa, mutta jollekin lapselle kuva voidaan antaa sen lisäksi käteen toi- minnanohjauksen tueksi, jotta tietää, mihin on seuraavaksi siirtymässä. Hallintopäätös yleiseen tukeen tehdään ainoastaan tukipalveluista, esimerkiksi apuvälineistä tai tul- kitsemispalveluista (Lukkarinen, 2022). Myös esimerkiksi yleisessä tuessa erityisopet- tajan antamaa opetusta tai konsultaatiota joko yksilö- tai ryhmäopetuksena, on tästä tehtävä hallintopäätös. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022) avaa yleistä tukea osana laadukasta pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Kaikki varhaiskasvatuksen lapset ovat yleisen tuen piirissä ja saavat yleisen tuen yksilöllisesti tarvitsemaansa tukea. Pe- dagogiset, rakenteelliset ja hoidolliset tuen muodot sekä yhteistyöt ja konsultointiavut ovat käytettävissä myös yleisessä tuessa. Ennaltaehkäisy sekä varhainen tuki korostuu yleisessä tuessa, kun lapsi saa tukea kasvuun, kehitykseen, oppimiseen varhain – ei haasteet kasaudu ja moninkertaistu (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). Lapsi voi tarvita yksilöllistä tukea, esimerkiksi kielen kehitykseen, itsesäätelytaitoihin (siirtymätilanteissa, leikeissä, vuorovaikutustilanteissa), sosioemotionaalisiin taitoihin yleisessä tuessa, mutta on intensiteetiltään matalampaa kuin tehostettu tai erityinen tuki. Tuki on pääsääntöisesti lyhytkestoista tai määräaikaista. Tukea annetaan niin kauan, kuin on tarpeellista. Tukiviittomien tai kuvatuen käyttö toiminnanohjauksen tu- kena voi olla pitkäkestoista ja silti yleistä tukea (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). 9

3.2. Tehostettu tuki Intensiteetillä voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa tukea. Annetaan yksilöllisesti ja yhteisesti, kun yleinen tuki ei riitä. Lapsella yleensä on useampia tuen tarpeita, esi- merkiksi tarvitsee aikuisen vierelleen aamupiirissä/ruokailussa/lepohetkellä ja sen lisäksi kuvatuki ja vahva ohjaus siirtymissä. Tuen saaminen tulisi olla säännöllistä. Te- hostetussa tuessa tehdään hallintopäätös ja sitä varten kuullaan huoltajia. Tavoitteet pedagogiselle toiminnalle tulee kirjata ylös, sillä tehostettu tuki velvoittaa tuen toteu- tumisen ja se tulee ottaa huomioon toimintaa suunnitellessa sekä toteuttaessa (Luk- karinen, 2022). Tehostettu tuki voi olla lyhyt- tai pitkä-aikaista ja sitä annetaan myös niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Tehostetussa tuessa tukitoimet ovat säännöllisiä ja samanaikaisesti voi toteutua useita eri tukitoimia. Tehostetun tuen aloittaminen ei edellytä diagnoosia. Tehostetusta tuesta ja sen aikana tarvittavista tukipalveluista teh- dään aina hallintopäätös (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). 3.3. Erityinen tuki Tämä tukitoimi on jatkuvaa ja kokoaikaista sekä se on yksilöllisesti suunniteltua kysei- selle erityisen tuen lapselle. Kun edellä mainitut tukitoimet eivät riitä – lapsi tarvit- see erityistä tukea. Erityisestä tuesta tehdään myös hallintopäätös ja päätöksessä on mainittava tarkasti tuen muodot, sen järjestämispaikka sekä tukipalvelut. (Lukkarinen, 2022). Erityinen tuki on vahvin varhaiskasvatuksen tukimuoto. Erityistä tukea annetaan, mi- käli tehostettu tuki ei ole riittävää, tai kun lapsi tarvitsee sitä vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymästä tai muusta merkittävästä toimintakykyä alentavasta oppimi- sen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Tukitoimet suunnitellaan aina lapsikohtai- sesti. Erityinen tuki on jatkuvaa ja kokoaikaista tuen tarvetta, jonka aikana on käytössä useita eri tukimuotoja sekä tukipalveluita. Erityisen tuen aloittaminen edellyttää diag- noosin tai kuntoutustarpeen. Erityisestä tuesta ja sen aikana tarvittavista tukitoimista tehdään aina hallintopäätös (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). 10

4. Tuen muodot Pedagogiset Rakenteelliset Hoidolliset tuen muodot tuen muodot tuen muodot - selkeä ja ennakoiva päivä- - henkilöstön osaamisen li- - menetelmät ja toiminta- rytmi sääminen (mm. koulutukset) vat, joilla vastataan lapsen - sensitiiviset vuorovaikutus- - henkilöstön mitoitukseen / terveyden hoidolliseen tar- tavat rakenteeseen liittyvät rat- peeseen, hoivaan ja avusta- - kommunikaatiomenetelmät kaisut (veo:n palvelut) miseen (mm. lääkitykseen, (mm. kuvat, viittomat) - tulkitsemis- ja avustamis- ruokavalioon ja liikkumiseen - pedagogiset toimintatavat palvelut liittyvät tarpeet) (mm. pienryhmätoiminta) - esteettömyyden huomioi- - toiminnan suunnittelu, minen havainnointi, dokumentointi ja arviointi 4.1. Pedagoginen tuki Pedagogisia tuen muotoja ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen toistuvien toiminto- jen ja struktuurin luominen lapsen päivän rakenteeseen (aamupiirissä kuvien käyttö, pienryhmätoiminta) sekä sensitiiviset ja saavutettavat vuorovaikutus- ja kommuni- kointitavat (kuvien käyttö, leikkitaulujen ynnä muiden hyödyntäminen arjessa. Lapsen tarpeisiin vastaamisen edellyttämät yhteiset pedagogiset toimintatavat ja -menetel- mät (kasvatushenkilöstön kanssa yhdessä sovittu). Pedagogisena tukimuotona voidaan pitää myös toiminnan suunnittelua, havainnointia, dokumentointia ja arviointia sekä erityisopettajan antamaa opetusta ja konsultaatiota (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). 4.2. Rakenteellinen tuki Rakenteellisia tuen muotoja puolestaan ovat esimerkiksi henkilöstön osaamisen lisää- minen (koulutusten avulla), henkilöstön lisääminen lapsiryhmään ja/tai henkilöstöra- kenteen tarkastelu ja lapsimäärän pienentäminen lapsiryhmässä (tuen muotona kak- sipaikkalaisuus lapsella). Rakenteellisia tuen muotoja ovat lisäksi varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustamispalvelut tai apuvälineiden käyt- täminen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). 4.3. Hoidollinen tuki Hoidolliset tukitoimet ovat keinoja, joilla vastataan lapsen sairaanhoidollisiin, perus- hoitoon, hoivaan ja avustamiseen liittyviin tarpeisiin (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022). 11

4.4. Prosessikaavio tuen eri tasoilla liikkumisesta Lapsen tuki järjestetään yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena inklusiivisten pe- riaatteiden mukaisesti. YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Tuen tarve Kuulemis- Keskutelu/ Hallintopäätös Kuulemiskutsu Keskustelu/ Erityisen tuen ilmaantuu kutsu tuen kuuleminen tehostetusta tuen kuuleminen päätös järjestämi- Tehostetun tuesta järjestämisestä Erityisen tuen Huoltajien sestä tuen hakeminen hakeminen Varhaiskas- kanssa Päiväkodin Veo laatii 2 vatusjohta- keskustelu Veo laatii 2 Tuen johtaja viikkoa Tuen ja tekee viikkoa muotojen tekee ennen muotojen Tarvittaessa ennen kirjaaminen keskustelua kirjaaminen hallintopäätös sovittua vasuun vasuun tukipalvelui- keskustelua hin Tuen tasoilla voi liikkua joustavasti molempiin suuntiin YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI • Yleinen tuki kuuluu kaikille • Yksilöllisesti ja yhteisöllisesti • Suunnitellaan yksilöllisesti • Toteutetaan osana perustoi- suunniteltu • Käytettävissä kaikki tukimu- mintaa • Perustuvat yleisen tuen odot • Yksittäiset, lyhytkestoiset menetelmiin, mutta ovat suun- • jatkuvaa ja kokoaikaista tukimuodot nitelmallisempia, säännöllisem- piä, pidempiaikaisia ja moninais- Pedagoginen keskustelu ja Pedagoginen keskustelu ja empia kuin yleisessä tuessa havainnointi huoltajien kanssa havainnointi huoltajien kanssa (kasvatuksen ja opetuksen Pedagoginen keskustelu ja Moniammatillinen pedagoginen järjestämisestä sovitut periaat- havainnointi huoltajien kanssa keskustelu ja havainnointi teet ja menetelmät) yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen kanssa työskentelevien Tarvittaessa päiväkodin johtajan yhteistyötahojen (kuten neuvola, Varhaiskasvatusjohtajan erillinen hallintopäätös tuki- terapeutit, psykologi) kanssa hallintopäätös erityisestä tuesta palveluista (kuten tulkitsemis- käytävä pedagoginen keskustelu ja avustajapalvelut, apuvälineet) ja konsultointi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen Päiväkodinjohtajan hallintopäätös varhaiskasvatussuunnitelma tehostetusta tuesta erityisessä tuessa (vasu): Lapsen • Vasuun kirjataan tuen taso, varhaiskasvatussuunnitelma tukitoimenpiteet ja niiden • Laaditaan jokaiselle lapselle, toteuttaminen sekä tavoitteet, jotta voidaan turvata lapselle tehostetussa tuessa joilla lapsen kasvua ja oppimista suunnitelmallinen ja tavoitteel- sekä hyvinvointia voidaan tukea linen hoito, kasvatus ja opetus. • Vasuun kirjataan tuen taso, tukitoimenpiteet ja niiden • Säännöllinen seuranta ja • Suunnitelmassa yhdistyvät toteuttaminen sekä tavoitteet, arviointi vanhempien ja henkilöstön joilla lapsen kasvua ja oppimista jaetut havainnot ja tiedot sekä hyvinvointia voidaan tukea lapsesta • Säännöllinen seuranta ja arvio- inti 12

4.5. Monialainen yhteistyö tuen toteuttamisessa Heinolassa joka päiväkodille on nimetty oma vastuuterveydenhoitajansa neuvolan toimesta, jolta voi kysyä konsultaatioapua tai jalkautumista vanhempainiltoihin. Sen lisäksi jokaisella lapsella on oma terveydenhoitajansa, joka tarpeen mukaan myös voi osallistua lapsen vasukeskusteluihin. Neuvolan sekä varhaiskasvatuksen kanssa vah- vaa yhteistyötä tekee perhekoordinaattori. 4.6. Perhekoordinaattori Heinolassa on myös perhekoordinaattorin palveluita tarjolla perheille. Varhaiskasva- tuksen perhekoordinaattorin palvelut ovat tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen. Se on varhainen sekä matalan kynnyksen palvelu, joka on perheille ilmainen ja sen saa ilman lähetettä. Perhekoordinaattori keskittyy koko perheen hy- vinvointiin ja tukee vanhemmuudessa. Sen lisäksi palvelu räätälöidään perheen tuen tarpeiden mukaan. Perhekoordinaattori auttaa lapsiperhearjen solmukohdissa sekä kriisitilanteissa. Perhekoordinaattori kuvaileekin työotettaan perhe- sekä ratkaisukes- keiseksi. Kyseistä palveluohjausta on saatavilla nopeasti ja joustavalla aikataululla. Perhekoor- dinaattorin työnkuvaan kuuluu myös vahvasti verkostotyöskentely eri toimijoiden välil- lä – hän tekee yhteistyötä Heinolan päiväkotien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa, neuvolan henkilöstön sekä muiden mahdollisten kolmansien sektorien toimi- joiden kanssa, tarpeen mukaan. Verkostotyöskentely on tärkeää, mutta perheen niin toivoessa, on myös salassapitovelvollisuus verkostojen välillä, jolloin perheen asiat eivät tavoita muita toimijoita. 13

4.7. Tuen vuosikello HUHTI-TOUKOKUU ELO-LOKAKUU Vasu-, Havainnoinnit, oppimissuunnitelma ja HO- dokumentoinnit JKS-arvioinnit eskareilla KPT, Lukimat Siirtopalaverit Tuen tilastointipäivä 20.9. Vasu ja esiops keskustelut Tuen arvioinnit ja hallintopäätökset Tuen väliarvioinnit Tarvittaessa ohjaukset tarvittaessa psykologin tutkimuksiin (eskarilaiset) Eskareiden pienryhmätarpeiden MARRAS-JOULUKUU kartoitukset ja haut Tulevan toimintakauden tukijärjestelyiden suunnittelu TAMMI-MAALISKUU 14

5. Menetelmiä tuen toteuttamiseen Lisää materiaalia löytyy TEAMS:istä Varhaiskasvatuksen materiaalipankki. Hyviä nettisivuja myös ovat; viitotturakkaus.fi; papunet.fi; vaestoliitto.fi; valteri.fi; sekä mieli.fi. 5.1. Sosioemotionaalisten taitojen tukeminen Oloni on tällä AIVAN MAHTAVA hetkellä... RAUHALLINEN, materiaali TYYTYVÄINEN ©Viitotturakkaus.fi kuvat OK! ©Canva.com EI HYVÄ EIKÄ HUONO SURULLINEN, HUOLESTUNUT HERMOSTUNUT, PELOKAS, UJO TURHAUTUNUT, VAIKEA VIHAINEN RAIVOSTUNUT TUNTUU, ETTÄ RÄJÄHDÄN Kasvattajien kohtaamisen taidot sekä myötätuntoinen suhtautuminen lapsiin vaikut- tavat vahvasti lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittymiseen. Tästä syystä on tärkeää, että kasvattajat sijoittuvat lasten lähelle ja ovat heidän saatavilla. Sosioemo- tionaalisia taitoja tulee harjoitella, joten lapsia tulee neuvoa, kuinka toisten kanssa toimitaan sekä kuinka suhteita luodaan ja ylläpidetään. Lapsille tulee järjestää moni- puolisia tilaisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tuetaan lasten välisiä vuorovai- kutussuhteita. Aikuinen voi toimia leikissä mahdollistajana ja auttaa leikin ylläpidossa lapsia. Pienryhmät ovat hyvä tapa edistää lasten välisten suhteen luomista ja leikki- 15

tauluja voi myös hyödyntää arjessa. On myös tärkeää, että lapset pääsevät turvallisesti harjoittelemaan sosioemotionaalisia taitojaan, joten aikuisen läsnäolo on merkittävä seikka osan lasten kohdalla vuorovaikutuksen onnistumisessa. Tunnekasvatus on tärkeää sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa. Tunteita ope- tellaan nimeämään ja pohditaan, miten lapsi itse haluaisi tulla lohdutetuksi (kuvat eri tavoista voisivat olla hyödyllisiä tällaisessa tilanteessa). Myös empatiaan on tärkeä kiinnittää huomiota ja sitä voi harjoitella tunnepuheen, kirjojen sekä esimerkin avulla. On tärkeää nimetä lapsille tunteita sekä tulkita niitä. Näin luodaan turvallinen ilmapiiri tunteiden ilmaisulle, sallimalla tunteet. Tunnereaktioita voi lasten kanssa koettaa ope- tella ennakoimaan, jotta niiden ilmaisu muuttuisi rakentavammaksi. Leikkitaidot ovat merkittävä osa sosioemotionaalisia taitoja. Tuetaan lasten liittymistä leikkeihin ja ha- vainnoidaan sitä, jotta esimerkiksi lapset pääsisivät leikeissään kokeilemaan monipuo- lisesti erilaisia rooleja. Lapsia myös tulisi opettaa tunnistamaan ystävyyttä ja kaveruut- ta osoittavia merkkejä. Kasvattajien tulisi kehua ja kiittää lapsia, kun he auttavat toisia, toimivat yhteistyössä, pyytävät kaveria leikkiin, puolustavat toisia, jakavat leluja ja myötäelävät vertaistensa kanssa. Huomaamalla hyvää - se kasvaa entisestään. Tähän voi myös kehitellä erilaisia ideoita, esimerkiksi koko ryhmä kerää 100 tarraa yhteiseen tauluun olemalla hyvä ystävä, jonka jälkeen pidetään ystävyyden juhlat. Kilpailun sijas- ta olisi nimenomaan hyvä edistää yhteistyötä, joten vastakkainasettelua tulisi välttää. Viestimällä, että yhdessä tehdään ja kaikki harjoittelevat samaa, ilmaistaan, että kaikki ryhmän jäsenet hyväksytään omana itsenään. Lapset ottavat kasvattajista paljon mallia ja tästä syystä on merkityksellistä huomioi- da myös oma käytös; kuinka minä puhun työkavereille, kuinka kohtaan muut, kuinka lohdutan ja kuinka sanoitan omia tunteitani. Hyvä tiimihenki luo turvaa myös ryhmän lapsille, jonka lisäksi myös edistää työssä jaksamista sekä hyvinvointia. Yhteisten pe- lisääntöjen luominen lasten kanssa on hyvä keino opettaa sosioemotionaalisia taitoja sekä tunteista puhumista. Ryhmässä on tärkeää huomioida kaikki hyvä käyttäytymi- nen ja antaa siitä myönteistä palautetta. Lapset oppivat, että kun tekevät hyvää - sii- tä myös seuraa hyvää. Tunnekasvatusta edistetään erilaisin tavoin – voi hyödyntää tunnekirjoja, tunnekerhoja pitämällä, tunnetaitoharjoituksia tehden, tietoisuusharjoi- tuksin, sadutuksella, tekemällä tunneseinän lapsiryhmän kanssa, katsoa videoita tun- teista, nimeämällä, oman esimerkin avulla, vertaisoppimisen kautta sekä leikin avulla. Kaikki nämä ovat hyvin keinoja, mutta tulisi myös muistaa jättää tilaa keskusteluun ja jälkipurkuun. 5.2. Kielellisten taitojen tukeminen Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Kielellistä identiteettiä voi pyrkiä vahvis- tamaan esimerkiksi aamupiirissä opettelemalla erilaisia tervehdyksiä eri kielillä, mitä lasten perheissä puhutaan. Kielen ja vuorovaikutuksen avulla lapsi ottaa haltuun eri- 16

laisia tilanteita ja asioita, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa sekä ymmärtää ympäröivää maailmaansa. Kielellisten taitojen ja valmiuksien keskeiset osa-alueet ovat: • vuorovaikutustaidot • kielen ymmärtämisen taidot • puheen tuottamisen taidot • kielen käyttötaidot • kielellinen muisti ja sanavaranto • kielitietoisuus Lasten kielellisiä taitoja ja kielellistä kehitystä tukee monipuolinen vuorovaikutus ja kieliympäristö, jossa lapsille annetaan kannustavaa palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan. Siksi varhaiskasvatuksessa tulee vahvistaa lasten kie- len käyttöä sekä uteliaisuutta, joka kannustaa vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kielellisiä taitoja voi edistää lukemalla, sanoittamalla, kuvien käytöllä, tukiviittomilla, suujumpalla sekä laulu-, peli- ja leikkihetkissä. Jos kielellisissä taidois- sa ilmenee viivästystä, on hyvä pohtia, kuinka kyseinen lapsi oppii parhaiten. Mitkä ovat lapsen mielenkiinnon kohteet ja kuinka niitä voisi hyödyn-tää kielen oppimisen kannalta 5.3. Itsesäätelytaitojen tukeminen Itsesäätelytaidot ovat tärkeä osa lapsen sosiaalista kompetenssia, jonka on todettu olevan suojaava tekijä lapsen sisäisiä ja ulkoisia riskitekijöitä vastaan ja mahdollistavan hyvinvoinnin. Itsesäätelytaidoilla on yhteys lapsen koulusuoriutumiseen ja motivaation sekä vuorovaikutussuhteiden laatuun ja hyväksynnälle ryhmässä. Lapsen itsesäätely- kykyyn vaikuttavat lapsen luontaisten ominaisuuksien lisäksi vanhempien ja opettajien vuorovaikutuksen laatu, jossa tuetaan lapsen säätelyprosessia kohti lapsen itsenäistä säätelytaitoa. “Positiivinen, sensitiivinen, aktivoiva, pedagogista autonomiaa antava ja lapsen ke- hityksellisiä tarpeita tunnistava ja vahvuuksiin keskittyvä kasvattaja tukee parhaiten lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia” (Merja Hautakangas, 2018). Itsesäätelytaitojen oppimiseen lapsi tarvitsee aikuisen tuen. Lasta motivoidaan kehuin ja annetaan tilaa harjoitella positiivisessa ilmapiirissä. Tärkeää on oppia sanoittamaan tunnetiloja sekä löytämään ne tavat, jolla lapsi rauhoittuu ja palautuu. 17

5.4. Motoristen taitojen tukeminen Havaintomotoriset taidot: Korkeamotoriset taidot: • kehon osien nimeäminen ja niiden liikuttaminen, • Juokseminen (eri maastoissa esim. • liikkumalla eri suuntiin (tilan hahmotus: liikun metsässä, eteen, taakse, vasemmalle ja oikealle), asfaltilla, ylä ja alamäissä) • keskilinjan ylitys (harjoittelen kurottamaan • Kävely (eteen, taakse ja sivuille) oikealla • Hyppääminen (yhdellä ja molemmil- kädellä vasemmalle, napsaistaan vasemmalla la jaloilla tai hyppynaruilla, ruutuhyp- kädellä oikean korvan nupukasta kiinni jne.), pely) • hieronta, •Heittäminen ja kiinni ottaminen • muotojen tekeminen omalla kehollaan, •Potkaiseminen • painiminen ja nujuaminen sekä •Kiipeäminen • akrobatian harjoittelu. •Tanssiminen (rytmiset leikit ja taput- tamiset) •Pyöräily •Saippukuplaleikit ja katuliiduilla maalaaminen •Metsäretket Tasapainon harjoittaminen: Hienomotoriset taidot: • Kieriminen • Kynäote • Pyöriminen ja kuperkeikat • Saksilla leikkaaminen • Tasapainoilu • Pukeminen • Keinuminen • Kenkien sitominen • Potkulautailu, skeittaus, • Pinsettiote pyöräily • Maalaaminen • Metsäretket • Askartelu • Luistelu ”Helpoin tapa antaa lapsen harjoittaa motorisia taitojaan on sallia hänen tehdä itse. Aikaa kuluu enemmän, mutta lapsi oppii erehdyksen ja onnistumisen kautta hahmot- tamaan kehoaan ja liikkeitään. Lapsen liikkuessa lepo- ja aktiiviset vaiheet vaihtelevat usein, ja siksi lapsen leikkien liika ohjaileminen tai niiden jatkuva keskeyttäminen saat- taa häiritä tätä luonnollista lepo- ja aktiivivaiheiden tasapainoa. Esimerkiksi itsenäinen pukeminen on lapselle tärkeä tapa hahmottaa kehoa sekä keino oppia säätelemään karkea- ja hienomotoriikkaa. Lisäksi vaatteiden päälle saaminen on selkeä, konkreetti tavoite. Siihen lapsi tarvitsee aikaa ja tilaisuuksia”. (Meijän polku, n.d). 18

5.5. Rauhoittumisen taitojen tukeminen Rauhoittumisen taitoja voi harjoitella ryhmässä sekä lapsikohtaisesti. Hengityshar- joituksia voi ottaa aamupiirissä ja kuunnella rauhoittavaa musiikkia. Näin lapsi löytää mieleisen tavan rauhoittua. Kuvia on hyvä käyttää hyödyksi, kun lapsi tarvitsee apua itsesäätelyyn. Alla olevista kuvista lapsi voi valita mieleisensä tavan, jos ei sanallisesti halua ilmaista haluamaansa rauhoittumisen tapaansa. 19

20

5.6. Leikin tukeminen ja ohjaaminen Leikkiympäristön muovaaminen lasten mielenkiinnon kohteiden mukaan on tärkeää ja lapset ovat syytä ottaa oppimisympäristön suunnitteluun! Ympäristön tulisi olla leikkiin kutsuva ja tiloja voi hyödyntää laajastikin leikkeihin. Leikkiympäristö vaikuttaa siihen, kuinka helppo tai vaikea lapsen on keksiä leikkejä sekä sitoutua niihin. Leikkitaulun hyödyntäminen auttaa myös lasta sitoutumaan leikkiin ja sen avulla voi myös moni- puolistaa leikkejä sekä mahdollistaa kaikkien lasten leikkiin osallistuminen ja ystä- vyyssuhteiden luominen. Vapaalle leikille tulisi olla tilaa lapsen jokaisena varhaiskasvatuspäivänä, sillä leikin kautta lapsi käsittelee maailmaansa. Osa lapsista tarvitsevat enemmän tukea leikkiin liittymiseen, roolituksiin ja leikissä sitoutumiseen. Tähän tarvitaan kasvattajan sensitii- vistä otetta. Varhaiskasvattajat voivat myös järjestää leikkikerhoja, joissa harjoitellaan leikin kautta tiettyjä taitoja (esimerkiksi tunnetaitoja, kieltä tai vuorovaikutustaitoja) aikuisen tuella. Päiväkodissa olisi hyvä olla lelut lasten saatavilla, mikä myös edistää leikkiin ryhtymistä. Kasvattajan on myös hyvä tiedostaa sukupuolisensitiiviset käytänteet osaksi arkea – ei ohjata lapsia automaattisesti ”poikien ja tyttöjen” leikkeihin, vaan toimitaan lapsen kiinnostuksen kohteista käsin. Lapset oppivat paljon empatiasta leikkimällä nukeilla, joten on tärkeää kannustaa kaikkia monipuolisesti leikkimään. 5.7. Inklusiivinen leikkikulttuuri Inklusiivinen leikkikulttuuri syntyy, kun kasvattajat arvostavat lasten leikkiä ja antavat sen myös näkyä sekä kuulua. Leikkirauhan merkitys on tärkeää, mutta eri huoneita hyödyntämällä saa lisää rauhallista tilaa. Myös käytäviä ja eteisiä voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää leikkitilana toiminnan sen salliessa. Osa lapsista tarvitsee aikuisen apua leikkiin liittymiseen ja kasvattaja voi avustaa leikkiä alkuun tai jopa aloittaa leikin, joka helpottaisi lasten osallistumista leikkiin. Aikuisen roolia leikeissä on hyvä pohtia tiimissä; kuka osallistuu leikkeihin tänään ja on mallintamassa sekä havainnoimassa lapsia. Lasten leikkiä voi myös rikastaa ai- kuisen toimesta erilaisin roolein tai leluin, jos leikki ei lähde omalla painollaan kehit- tymään. Kasvattaja voi sanoittaa leikkiä, käyttää kuvia sekä tukiviittomia sen tueksi. Leikin pois siivoamisesta voi myös toisinaan joustaa, jos leikki on ollut hyvin mieleinen ja sitä voisi mahdollisesti jatkaa. Tämä sitouttaa lasta leikkiin. 21

6. Materiaalipankki Lisää materiaalia löytyy TEAMS:istä Varhaiskasvatuksen materiaalipankki. 6.1. Tsekkauslista yleisestä tuesta 22

6.2. Kohtaamisen bingo (THL, 2020) 23

6.3. ICF -lomake varhaiskasvatuksen henkilöstölle havainnoinnin tueksi ICF-luokituksen osa-alueiden vuorovaikutussuhteet Terveydentila Kehon rakenteet Suoritukset Osallistuminen & toiminnot Ympäristötekijät Yksilötekijät ICF on yhteinen kansallisesti sekä kansainvälisesti, eri alojen asiantuntijoiden ja hei- dän asiakkaidensa kielenä toimiva toimintaedellytysten sekä toimintarajoitteiden sel- vittelyyn. ICF-menetelmä kuvaa tilanteita ihmisen toimintakyvyn ja sen rajoitteiden näkökulmasta. Se toimii viitekehyksenä, joka jäsentää tätä informaatiota mielekkäällä ja helppokäyttöisellä tavalla yhdistäen informaation eri osat toisiinsa (THL, 2004). 24

25

26

7. Lopuksi Teimme Pienet tuetut askeleet Heinolassa -käsikirjan varhaiskasvatuksen henkilöstöl- le, jotta tukeen liittyvät asiat löytyisivät helposti samojen kansien sisältä. Toivottavasti tästä on apua, sillä pyrimme saamaan siitä kattavan sekä konkretisoivan aineiston. Li- sää materiaalia löytyy TEAMS-ryhmästä nimeltä Varhaiskasvatuksen materiaalipankki, johon suosittelemme tutustumaan sekä myös jakamaan omia hyväksi todettuja mate- riaaleja toisten kasvattajien pedagogisen toiminnan tueksi. Käsikirjan punaisena lankana toimii inklusiivinen varhaiskasvatus, jonka pohjana on myönteinen asenne sekä lämmin vuorovaikutus. Merkittävässä roolissa on näiden li- säksi kasvattajien suvaitsevaisuus, ammatilliset taidot sekä tiedot inkluusion toteutta- miseen, annettavien resurssien puitteissa (Pihlaja, 2009). Tulevaisuuden visiona meillä on ryhmän pienennys rakenteellisena tukitoimena Heino- lassa, jotta voitaisiin mahdollistaa jokaiselle lapselle kohdennettu tuki omassa ryh- mässä jatkossakin. Käsikirja on tehty Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin opastuksessa, osana Jyväskylän yliopiston järjestämän Tukea tuen järjestäjille -koulutusta. 27

Lähteet Adolfsson, M., Granlund, M., Björck-Åkesson, E., Ibragimova, N., & Pless, M. (2010). Exploring changes over time in habilitation professionals perceptions and appli cations of the International Classification of Functioning, Disability and Health, version for Children and Youth (ICF-CY). Journal of Rehabilitation Medicine, 42(7), 670-678. doi:10.2340/16501977-0586 Adolfsson, M., Malmqvist, J., Pless, M., & Granuld, M. (2011). Identifying child functioning from an ICF-CY perspective: Everyday life situations explored in measures of participation. Disability and Re-habilitation, 33(13-14), 1230-1244. doi:10.3109/09638288.2010.526163 Heinolan varhaiskasvatussuunnitelma. Heinolan kaupunki. 2022. Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. 2021. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön jul kaisuja. Kettumäki, Suvi (2018) Vieraskynässä Merja Hautakangas, Tutkittua varhaiskasvatuses ta. Saatavilla: https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2018/10/12/vierasky nassa-merja-hautakangas/ Oikeus oppia, 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa, 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lasten Motoristen Taitojen Harjoittaminen (n.d) Meijän polku. Saatavilla: https://www. meijanpolku.fi/lasten-motoristen-taitojen-harjoittaminen-tasapainotaidot/ Lukkarinen, E. 2022. Koulutus: Varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki. Hallintoakate- mia. 6.9.2022. Opetushallitus: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Pihlaja, P. 2003. Varhaiserityiskasvatus suomalaisessa päivähoidossa. Erityisen tuen tarpeet sosiaalis-emotionaalisella ja kielellisen kehityksen alueilla. Turun Yliopisto. Pihlaja, P. 2009. Erityisen tuen käytännöt varhaiskasvatuksessa – näkökulmana inkluu sio. Kasvatus 49 (2), 146–157. 28

Pihlaja, P., 2021. Inkluusio – mahdottomia ajatuksia ja mahdollisuuksien tarkastelua. [online] Tutkittua varhaiskasvatuksesta. Saatavilla: <https://tutkittuavarhaiskas vatuksesta.com/2021/11/05/inkluusio-mahdottomia-ajatuksia-ja-mahdollisuuk sien tarkastelua/> [Haettu 13. syyskuuta 2022]. Pyhäjoki & et al. (2020) Luottamus Nuoreen Rakentuu hetkissä, THL. Saatavilla: https://blogi.thl.fi/luottamus-nuoreen-rakentuu-hetkissa/ [Haettu 5. Kesäkuuta 2023]. Varhaiskasvatuslaki 540/2018. World Health Organization. (2007). International Classification of Functioning, Disabili ty and Health Children & Youth Version. World Health Organization. 29