Heinolan kaupunki tilinpäätös 2022 allekirjoitettu

Dynasty 10 Asiakirjan ovat allekirjoittaneet Nimi Tunnistautuminen Aika Kirsi Lehtimäki Suomi.fi 23.05.2023 10:45:47 UTC+03:00 23.05.2023 13:31:40 UTC+03:00 Jari Parkkonen Suomi.fi 23.05.2023 16:26:29 UTC+03:00 23.05.2023 14:52:46 UTC+03:00 Fuat Wafin Suomi.fi 23.05.2023 13:49:36 UTC+03:00 26.05.2023 21:10:40 UTC+03:00 Sanna Karppinen Suomi.fi 23.05.2023 20:56:19 UTC+03:00 26.05.2023 10:13:10 UTC+03:00 Hanna-Liisa Endén Suomi.fi 23.05.2023 16:19:51 UTC+03:00 27.05.2023 10:07:47 UTC+03:00 Kimmo Huvinen Suomi.fi 24.05.2023 11:43:03 UTC+03:00 Mika Mäentalo Suomi.fi Jouko Rajajärvi Suomi.fi Venla Väli-Torala Suomi.fi Jade Gustafsson Suomi.fi Helge Vuoti Suomi.fi Tämä dokumentti on sähköisesti allekirjoitettu Kansilehden sivu 1/1 Sisällys: - Kansilehti (1 sivu) - Alkuperäinen dokumentti (104 sivua)

Heinolan kaupunki Tilinpäätös 2022 Kaupunginhallitus 27.3.2023 1

Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS 2022 3 1.1 Yleistä 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.1.3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys 9 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 13 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 18 1.1.6 Kaupungin henkilöstö 19 1.1.7 Ympäristöasiat 20 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 22 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä 22 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 25 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 25 1.3.2 Toiminnan rahoitus 28 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 30 1.4 Kokonaistulot ja -menot 34 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous 34 1.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä 35 1.5.2 Konsernin toiminnan ohjaus 35 1.5.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 35 1.5.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä 35 1.5.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 35 1.5.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 36 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely 40 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 40 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen 41 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 64 2.3 Investointiosan toteutuminen 66 2.4 Rahoitusosan toteutuminen 70 2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 72 3. KONSERNIYHTIÖIDEN TAVOITTEET 73 3.1 Heinolan vuokra-asunnot Oy 73 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 74 4.1 Tuloslaskelma 74 4.2 Rahoituslaskelma 75 4.3 Tase 76 4.4 Konsernilaskelmat 78 5. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 82 6. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 94 7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 103 8. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA 104 2

1. TOIMINTAKERTOMUS 2022 mikä tulevaisuudessa tullee helpottamaan nettomenojen painetta, mutta samalla 1.1 Yleistä puolestaan tarkoittaa valtionosuuspohjan heikentymistä. 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Jo vuoden 2021 tilinpäätöksen katsa- Tulos positiivinen, mutta talouden haas- uksessa olen todennut, että lainamää- teet eivät vähentyneet rän kehittyminen, korkea poistotaso ja kiinteistötase edellyttävät ratkaisuja ja Heinolan kaupungin vuoden 2022 tilin- toimenpiteitä kuluvan valtuustokauden päätös osoittaa n. 50 t euron ylijäämää aikana. Tällöin olen todennut, että kiin- eli nenä on tilikaudelta 2022 juuri pinnan teistövastuita ja korjausvelkaa tulee vä- yläpuolella ja tilinpäätöksen toteutuma hentää kiinteistöjen myynnillä, vaikuttaen on lähes alkuperäisen, valtuuston jou- samalla myös vuosittaisten poistojen lukuussa 2022 hyväksymän talousarvion vähenemiseen ja lainojen lyhentämiseen. mukainen. Vuoden 2022 toteutuma-arviot Näitä toimenpiteitä on vuoden 2022 aika- vaihtuivat vuoden aikana mm. verotuloke- na myös lähdetty toteuttamaan ja merkit- hityksen, haastavan rahoitusmarkkinati- tävimmät kiinteistöjä koskevat päätökset lanteen sekä Ukrainan sodan, energiakrii- on tehty mm. pelastusaseman, palvelu- sin ja inflaation vaikutuksesta ja muutettu keskus Hopeasillan sekä terveyskeskuk- talousarvio oli alijäämäinen. Lopullinen sen myynnistä. toteutuma kuitenkin oli viimeistä arviota parempi. Hyvinvointialueuudistuksen valmistelu näkyi Vuonna 2022 laadittiin kaupungille päi- vitetty strategia osallistaen prosessiin Vuosi 2022 jää historiaan vuotena, jolloin laajasti eri sidosryhmiä. Strategiatyössä Heinolan kaupunki viimeisen kerran vas- tunnistettiin toimintaympäristön muutos- tasi sosiaali- ja terveystoimen järjestä- ten vaikutuksia ja määriteltiin kaupungille misestä sekä palveluista. Tämän vuoden myös uudet toimintaa kuvaavat arvot: vä- alussa nämä palvelut, niiden laadukkaasta littäminen, uudistuminen ja tuloksellisuus. toteuttamisesta vastannut henkilöstö ja Näiden pohjalta kaupungin toimintaa on siihen liittyvä rahoitus siirtyivät hyvinvoin- lähdetty linjamaan ja uusi päivitetty stra- tialueille. Toteutunut muutos kokoluokas- tegia on toiminut pohjana v. 2023 talous- saan on suurin koko suomalaisen julkis- arvion valmistelulle. hallinnon historiassa. Vuoden 2022 aikana investointiin edelleen Hyvinvointialueuudistuksen toteuttaminen voimakkaasti, bruttoinvestointien ollen n. Heinolan kaupungissa edellytti hyvin pal- 25,4 milj. euroa, mikä on kuitenkin tu- jon hallinnollista työtä jo Ukrainan, Koro- lorahoituksen riittämättömyyden vuoksi na-pandemian ja työmarkkinataisteluiden tarkoittanut jälleen myös lainamäärän kuormittaman peruskuorman lisäksi. Hal- kasvua. Pitkäaikaista lainaa nostettiin li- linnollista valmistelutyötä aiheuttivat mm. sää 20 milj. euroa ja lainamäärä nousi 118 palveluiden järjestämisen dokumentointi, miljoonaa euroon, eli 6 485 eur/asukas. henkilöstön siirtoon liittyvät asiat yhteis- Ylijäämäisestä tuloksesta huolimatta Hei- toimintaneuvotteluineen, ICT-valmistelut, nolan kaupungin talouden haasteita ja ke- sopimusvuoren hallinta ja siirto, sekä eri hityspaineita ovat lisänneet velkamäärän omaisuuserien uudelleenarviointi ja siir- kasvun lisäksi myös palkkaratkaisu, sijoi- toaineistojen laadinta. Tärkeimpiä tavoit- tussalkun romahdus sekä kokonaisuute- teita muutoksen hallinnassa kuitenkin na nettomenojen voimakas 6 %:n kasvu. oli, etteivät kuntalaisten palvelut missään Nettomenojen kasvusta iso osa on synty- vaiheessa vaarannu ja henkilöstö pidetään nyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta, kyydissä mukana. Kokonaisuutta arvioiden 3

pitäisin muutosprosessin läpivientiä on- set antavat syyn pohtia, onko syytä pe- nistuneena. rustavanlaatuisemmin tarkastella koko kaupunkiorganisaation toimintatapaa, Hyvinvointialueuudistukseen oli varaudut- -kulttuuria ja päätöksentekoa, pelkän tu Heinolan kaupungin suunnitelmissa jo henkilöstömitoituksen sijaan? vuodesta 2017. Tuolloin esimerkiksi tuki- palveluissa tehtiin selkeät suunnitelmat, Heinolan kaupungin organisaation perus- mitkä palvelut henkilöstöineen siirtyvät rakenne on 90-lukulaista suunnittelu- ja millainen on tarve muutoksen jälkeen. perinnettä, joka on palvellut kuntalaisia Näiden suunnitelmien pohjalta on toimittu hyvin. Olisiko meillä kuitenkin rohkeutta jo usean vuoden ajan, tehty täsmärekry- todeta, että pienen pintaremontin tai päi- tointeja ja jätetty osa avoimista viroista vittämisen sijaan, olisi syytä asettaa myös täyttämättä. Henkilöstömäärä on ollut organisaation johtaminen ja päätöksente- laskussa ja trendi jatkuu, joskin kilpailu on toimintatavat 2020-luvulle? osaavista työntekijöistä kiihtyy ja aiheut- taa paineita tarkastella henkilöstöpoliitti- Heinolassa 20. maaliskuuta 2023 sia linjauksia. Jari Parkkonen, kaupunginjohtaja Tulevaan valmistauduttava Nyt toteutuneen muutoksen mittakaava sekä muut toimintaympäristön muutok- 4

1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuuston puheenjohtajat 2019-2021 Puheenjohtaja Niina Varjo (Kok) I varapuheenjohtaja Heimo Riutta (SDP) II varapuheenjohtaja Marko Heino (PS) Valtuuston puheenjohtajat 2021-2025 Puheenjohtaja Niina Varjo (Kok) I varapuheenjohtaja Heimo Riutta (SDP) II varapuheenjohtaja Mikko Rautkoski (PS) Kaupunginhallitus 1.6.2019-31.7.2021 Puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki (SDP) I varapuheenjohtaja Fuat Wafin (KOK) II varapuheenjohtaja Sanna Karppinen (Pahe) Jäsen Raili Hildén (SDP) Jäsen Ilkka Jaakkola (KOK) Jäsen Kaija Järvinen (PaHe) Jäsen Jorma Peltonen (KD) Jäsen Jouko Rajajärvi (SDP) Jäsen Timo Virtanen (KESK) Kaupunginhallitus 1.8.2021-31.5.2025 Puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki (SDP) I varapuheenjohtaja Fuat Wafin (KOK) II varapuheenjohtaja Sanna Karppinen (Pahe) Jäsen Hanna-Liisa Endén (KD) Jäsen Marko Heino (PS) Jäsen Kimmo Huvinen (SDP) Jäsen Mika Mäentalo (KESK) Jäsen Jouko Rajajärvi (SDP) Jäsen Venla Väli-Torala (KOK) 5

Poliittiset voimasuhteet valtuustossa ja kaupunginhallituksessa 31.12.2022 valtuustoryhmä valtuusto kaupunginhallitus 2021–2025 2021–2025 Heinolan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, SDP 12 3 Kansallinen Kokoomus, KOK 7 2 Parempi Heinola valtuustoryhmä, PaHe 7 1 Heinolan Keskustan valtuustoryhmä, KESK 3 1 Heinolan Perussuomalaisten valtuustoryhmä, PS 8 1 Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä, KD 3 1 Heinolan kansallisseura 2 - Vasemmistoliitto, Vas 1 - Yhteensä 43 9 Poliittiset voimasuhteet valtuustossa ja kaupunginhallituksessa 31.12.2021 valtuustoryhmä valtuusto kaupunginhallitus 2017–2021 2019–2021 Heinolan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, SDP 13 3 Kansallinen Kokoomus, KOK 10 2 Parempi Heinola valtuustoryhmä, PaHe/ Liike Nyt - Heinola LiNy 20.8.2018–19.8.2019 9 1 Heinolan Keskustan valtuustoryhmä, KESK 4 1 Heinolan Perussuomalaisten valtuustoryhmä, PS 3 1 Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä, KD 3 1 Heinolan vihreät ry:n valtuustöryhmä, VIHR 1 - Yhteensä 43 9 6

Heinolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2022 Heinolan kaupungin tilivelvolliset vuonna 2022 Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsen ja toimielimen tehtävä- alueen johtava viranhaltija; kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden jaostot ja toimikunnat. Viranhaltijat: Parkkonen Jari kaupunginjohtaja Yhteiset palvelut Hurmola-Remmi Hanna toimialajohtaja, hallinto- ja kehitysjohtaja Matteinen Sinikka palvelualuejohtaja /henkilöstöjohtaja 31.3.202 asti Blom Annika palvelualuejohtaja / henkilöstöjohtajan viransijainen 14.2.–31.3.2022, henkilöstöpäällikkö 1.4.2022 alkaen Kekkonen Sanna palvelualuejohtaja /talousjohtaja Vesa Huttunen palvelualuejohtaja/tietohallintopäällikkö 31.5.2022 asti, digi- ja tietohallintopäällikkö 1.6.2022 alkaen Joentausta Teppo palvelualuejohtaja/kaupunginlakimies 7

Sosiaali- ja terveystoimi toimialajohtaja / sosiaali- ja terveysjohtaja, oto palvelualuejohtaja / johtava ylilääkäri Parkkonen Jari Timonen Kirsi palvelualuejohtaja / sosiaalipalvelujohtaja Leino Eija Hyvinvointi toimialajohtaja / hyvinvointijohtaja palvelualuejohtaja / hyvinvointipäällikkö Hepo-oja Pirjo palvelualuejohtaja / varhaiskasvatusjohtaja Mäkilä Kirsi palvelualuejohtaja/ vs. varhaiskasvatusjohtaja 1.1.-9.1.2022 Salminen Päivi Häyrinen Ville palvelualuejohtaja / virikkeellinen elämä 1.8.2022 alkaen Hottola Anne, palvelualuejohtaja / koulutusjohtaja Andersson Anne Helander Piia Tekniikka Kuivalainen Harri toimialajohtaja / teknisen toimen johtaja 31.5.2022 asti Houhala Keijo toimialajohtaja / teknisen toimen johtaja 1.6.2022 alkaen Kuosa Jari palvelualuejohtaja, kiinteistöpäällikkö Matteinen Ari palvelualuejohtaja / rakennuspäällikkö Lääveri Elsi palvelualuejohtaja / palvelupäällikkö Elinvoima Mäkilä Heikki toimialajohtaja / elinvoimajohtaja 31.5.2022 asti Liisa Koski-Lukkari palvelualuejohtaja / elinkeinopäällikkö 31.5.2022 asti, toimialajohtaja / elinvoimajohtaja 1.6.2022 alkaen Malin Netta palvelualuejohtaja / elinkeinopäällikkö 3.10.2022 alkaen Poskela Juha palvelualuejohtaja / kaupunkisuunnittelupäällikkö 29.4.2022 asti Kuivalainen Harri palvelualuejohtaja / kaupunginarkkitehti 1.6.2022 alkaen Siitari Marko palvelualuejohtaja / maankäyttöinsinööri 31.5.2022 asti Ruutu Mirja palvelualuejohtaja / maankäyttöinsinööri 26.9.2022 alkaen Jäppinen Saija palvelualuejohtaja / kulttuurisihteeri Lupa- ja valvontatoimiala Houhala Keijo toimialajohtaja / ympäristöpäällikkö, oto 1.6.2022 alkaen Mara Juha palvelualuejohtaja / vastaava rakennustarkastaja, johtava rakennustarkastaja 1.6.2022 alkaen Laitinen Tarja palvelualuejohtaja / vastaava ympäristönsuojelutarkastaja 1.8.2022 alkaen 8

1.1.3 Yleinen ja alueen taloudellinen Kuntarahoituksen katsauksen mukaan kehitys Suomen talous painui vuoden 2022 jäl- kipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja Suomen bruttokansantuote (BKT) kääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä lievään laskuun syksyllä ja heikon talous- heikkeni laajasti, toteaa Kuntarahoituksen kehityksen odotetaan jatkuvan talven pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ajan. BKT:n kasvuarvio vuodelta 2022 on ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. uusimman ennusteen mukaan 1,9 % ja Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja supistuu 0,2 % vuonna 2023. Inflaation investoinnit. Venäjän hyökkäyssota seu- odotetaan hidastuvan ja tulojen kasvun rannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen kiihtyvän v. 2023. Suomen talouteen pahemmin kuin mui- hin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin Inflaation hidastuminen kääntää Valtio- heikko kehitys sekä elinkustannusten ja varainministeriön mukaan kuitenkin re- korkojen nousu ovat heikentäneet kasvun aalitulot kasvuun jo vuoden 2023 aikana. eväitä. Suomen talous kasvaakin jälleen vuosina 2024 ja 2025 1,2 ja 1,4 prosenttia. Venäjän Nopeasti nouseva korkotaso puree kotita- hyökkäyssota vaikuttaa taloudessa pidem- louksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa pään, eikä talous palaudu aiemmin ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta ennakoidulle kasvu-uralleen. Ennus- laskevat energiahinnat, euroalueen en- teeseen liittyy huomattavan paljon epä- nakoitua parempi talouskehitys ja toiveet varmuutta. On hyvin mahdollista, että Aasian viennin vedosta piristävät Suomen Ukrainan sodan uusilla käänteillä on mer- taloutta. kittäviä ja nopeasti leviäviä vaikutuksia talouteen. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa alijäämäisinä suurten investointien ta- Venäjän hyökkäyssota nosti viime keväänä kia, ja alijäämän ennakoidaan vähitellen merkittävästi energian ja raaka-aineiden kasvavan, kun kustannukset ja erityisesti hintoja koronakriisin takia jo valmiiksi kor- henkilöstömenot kasvavat. Menojen kasvu kealta tasolta. Laaja-alainen hintojen nou- on nopeaa myös kuntahallinnossa. Val- su on leikannut kotitalouksien ostovoimaa tiontaloutta puolestaan rasittavat varau- ympäri maailman, kun tulojen kasvu on tumistoimien lisäksi kasvaneet velanhoi- jäänyt jälkeen hintojen noususta. Lisäksi tomenot. velkaantuneiden kotitalouksien ahdinkoa lisäävät EKP:n ja muiden keskuspank- Vaikka julkinen velkasuhde on parina vii- kien koronnostot, jotka lisäävät lainan- me vuonna supistunut vahvan BKT:n ni- hoitokustannuksia. Hintojen nousuun on melliskasvun vetämänä, alkaa velkasuhde kuitenkin odotettavissa helpotusta. Raa- kasvaa uudelleen vuodesta 2023 alkaen. ka-aineiden hintapiikki on jo ohitettu ja Valtionhallinnon ja paikallishal-linnon koronan aiheuttamat maailmankaupan mittavat alijäämät sekä kohonneet velan- pullonkaulat ovat helpottaneet. Tavaroi- hoitokustannukset pitävät velkasuhteen den ja ruuan hintojen odotetaankin kään- nousevalla uralla lähitulevaisuudessa. tyvän laskuun. Kustannuspaine tuntuu valtion ja kuntien Julkisyhteisöjen rahoitusasema on kohen- taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti tunut reippaasti talouden nopean nimel- korkokustannukset sekä menot indeksi- liskasvun ja työllisyyden kasvun vetämänä. sidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa Alijäämä alkaa kuitenkin kasvaa vuonna käyttömenot. Loppuvuodesta laadituissa 2023, kun talouskasvu ja siten verotulojen talousarvioissaan lähes puolet kunnista, kasvu hiipuvat, minkä lisäksi mm. Venäjän noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän hyökkäyssodan vuoksi tehdyt toimet kas- alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. vattavat menoja. Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatk- 9

kaneet nousuaan, palkkaratkaisut nosta- sekä alueen koulutustason nostoon. Tut- vat kuntien kuluja, eivätkä investointitar- kimus- ja kehittämistoiminta tulee heijas- peetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila tumaan myös viennin kasvuun. heikkenee siis vielä arvioituakin enem- män. Väestökehityksen laskeva trendi jatkuu, mutta positiivista on muista kunnista saa- Alueelliset kehitysnäkymät tu muuttovoitto. Monipaikkaisuus ilmiönä on konkretisoitunut, ja on opittu tunnis- Työ- ja elinkeinoministeriön laatima Alu- tamaan ilmiöitä, joita kannattaa tehdä. eelliset kehitysnäkymät julkaistaan kaksi Lähtökohtaisesti maakunnan tilanne on kertaa vuodessa. Syksyllä julkaistun ra- monilla aluetalouden mittareilla haasta- portin mukaan vuoden 2022 aikana ete- va. Alueella näkyy korostuneesti raken- läinen kehätie on tuonut investointeja ja nemuutoksen, matalan koulutustason, työpaikkoja. Alueella investoidaan lisää väestön ikääntymisen ja ylisukupolvisen yritysalueiden kehittämiseen ja sijoittau- syrjäytymisen vaikutukset. tumiskysyntä näyttää edelleen vahvis- tuvan. Lahden kaupunkiseudun kunnat Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa edelleen luovat uusia edellytyksiä yritystoiminnalle monin tavoin ja heijastuu läpileikkaavana seudun ja valtion MAL-sopimuksen mu- yrityskenttään ja kuluttajien käytettävissä kaisilla toimenpiteillä. Päijät-Hämeen oleviin tuloihin. Vaikutukset heijastuvat yritystaloudessa on nyt vahva positiivinen koulutukseen, opiskelijamääriin, tutki- vire, jota kuitenkin vallitseva maailmanti- mukseen, matkailuun ja tapahtumiin. lanne ja pula energiasta ja raaka-aineista Alueella arvioidaan olevan noin 1 500–2 sekä myös osaavasta työvoimasta jarrut- 000 ukrainalaista. taa. Alueella on käynnissä ja valmisteilla niin Elintarvikealan suurinvestoinnin eli Fa- teollisuuden, kaupan, rakentamisen kuin zerin makeistehtaan toiminnan on tar- matkailun investointeja. Investointiympä- koitus käynnistyä Lahdessa vuonna 2026, ristön epävarmat näkymät voivat vaikuttaa mutta sijoittautumispäätöksen valmistelu eteenpäin menemiseen. Toteutuvienkin vaikuttaa jo nyt. Alihankinta- ja raken- investointien kohdalla on varaudutta- nushankkeen aikaiset vaikutukset vah- va hintojen nousuun. Alkutuotannolla on vistuvat 2023 alkupuoliskolla. Isot yritys- alueella vahva merkitys, joten vaikutukset investoinnit, Fazerin lisäksi mm. Viking näkyvät alueella vahvasti. Maltin uuden mallastamon rakentuminen ja vauhdikkaasti kasvava sähköajoneuvo- Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen kat- jen pikalatausratkaisujen tarjoaja Kem- saus joulukuu 2022, Alueelliset kehitysnäkymät powerilla, heijastuvat väistämättä koko syksy 2022, Kuntarahoitus suhdanne-ennuste maakuntaan. Sahateollisuudessa Koskisen 14.3.2023. Oy:llä on käynnissä yrityksen historian suurin investointi, ja tuotantomäärien kasvaessa lisää työvoimaa tarvitaan puun hankintaan, kuljetukseen ja jatkojalostuk- seen. Lahden yliopisto- ja opiskelijakaupun- kistatus on vahvistunut. Korkeakouluopis- kelijoiden määrä kasvaa tasaisesti kohti 10 000 opiskelijan tavoitetta vuonna 2030. LUT-yliopiston tulo ja laajeneminen on ol- lut maakunnalle iso mahdollisuus uuteen kasvuun ja elinkeinoelämän kehittymiseen 10

Kuntien talouskehitys liukunut myös muun muassa hyvinvointi- alueiden valmisteluun. Kuntatalous oli vuonna 2022 juuri ja juuri tasapainossa. Noin 300 miljoonan euron Kuntien ja kuntayhtymien energiakulut, alijäämään asettunut toiminnan ja inves- muun muassa sähkö, kaasu ja lämmitys, tointien rahavirta ja muut kuntien ja kun- nousivat viime vuonna ripeästi. Energiaku- tayhtymien tilinpäätösarvioiden tunnuslu- lut lisääntyivät edellisvuodesta noin 8 % vut vuodelta 2022 julkistettiin helmikuun ja aiheuttivat kuntatalouteen viime vuon- alussa. na noin miljardin euron kulut. Hintatason nousu tulee välittymään ruuan, ostopalve- Verokehitys oli viime vuonna niin kun- lujen ja esimerkiksi korkojen kustannuk- nissa kuin valtiolla vahvaa. Yhteisöveron siin vielä pitkään. Vuonna 2022 kuntien tuotto kasvoi peräti 7 prosenttia, kunnal- kustannusten nousu Venäjän sotatoimien lisvero 5 prosenttia ja kiinteistöverokin yli vuoksi pysyi kuitenkin melko maltillisena. 6 prosenttia. Myös peruspalvelujen val- Keskeisenä tekijänä olivat kuntien korko- tionosuudet kasvoivat sote-uudistuksen suojaukset ja ostoihin liittyvät pitkät sopi- alla reilulla kuudella prosentilla. muskaudet. Tilastotiedot kuntien vuoden 2022 kulu- Kuntien eriytyminen kiihtyi viime vuon- kehityksestä ovat sen sijaan jännitysnäy- na. Vuosikate heikkeni kaikissa kunta- telmää paitsi kunnille niin myös vuoden kokoryhmissä, mutta pudotus oli isoissa 2023 alussa aloittaneille hyvinvointialueil- kaupungeissa muita kuntakokoryhmiä le. Kesän jälkeen lopullisesti selviävä vähäisempää. Suurin pudotus oli kuiten- sote-kulujen taso suhteessa ministeriön kin 40 000–100 000 asukkaan kuntako- sote-siirtolaskelmiin vaikuttaa nimittäin koryhmässä. Kuntien talous eriytyi myös sekä kuntien että hyvinvointialueiden ra- alueellisesti. Vahvimmat tilikauden tulok- havirtoihin tulevina vuosina. set tehtiin muutamassa kaupungissa, muu kuntakenttä oli nollan tuntumassa tai Helmikuun tilinpäätösarvioissa menoke- miinuksella esimerkiksi Kymenlaaksossa hitys raportoidaan kululajeittain. Kulujen tai Pohjois-Karjalassa. kasvu oli ripeää. Kunnissa kulut kasvoi- vat vajaat 5 prosenttia ja kuntayhtymissä Kuntakenttä eriytyi myös investointien vajaat 2 prosenttia. Erityisesti kuntayh- ja velkaantumisen suhteen. Investointi- tymien tilastotietoihin liittyy vielä paljon menot kasvoivat kuntayhtymissä erittäin epävarmuutta keskeneräisten laskutusten voimakkaasti, mutta kunnissa maltillisem- ja raportointien vuoksi. Kuntayhtymien min. Suurimpien kaupunkien investoinnit menot tulevatkin kasvamaan ennakkotie- ja lainakanta pysyivät lähes aikaisempien doista vielä reippaasti. vuosien tasolla, mutta lainakanta väheni viime vuonna 188 kunnassa. Kunnat otti- Palveluiden ostot lisääntyivät viime vuo- vat viime vuonna syömävelkaa vain noin 12 sien tapaan kuntataloudessa erittäin miljoonaa euroa. nopeasti: noin 12 prosenttia. Sen sijaan kuntien ja kuntayhtymien palkkakulujen Viime vuosi oli monella tapaa hyvin poik- kasvu oli yllättävän vaimeaa: vain noin 2 keuksellinen, sillä sitä hämmensi niin prosenttia. Palkkojen kahden prosentin korona, sota Ukrainassa kuin sote-valmis- nousuvauhti on vain 0,2 prosenttiyksik- tautuminen. Vuoden alussa asetettiin vielä köä korkeampi kuin kuntien palkkasopi- lukuisia koronarajoitustoimia muun muas- musten vuosikeskiarvon muutos viime sa ravintoloiden ja liikuntapalveluiden toi- vuonna. Niukka kuntien palkkasumman minnalle, eikä koronapandemia ole hävin- kasvu saattaa olla merkki huomattavista nyt yhteiskunnastamme sen jälkeenkään. vaikeuksista saada avoimiin työpaikkoihin Kuntien sote-palvelut toimivat koronan ammattitaitoista työvoimaa. Työvoimaa on ennaltaehkäisyssä, testaamisessa ja po- 11

tilaiden hoidossa varsin ketterästi muun 0,1 %-yksikön edelliseen vuoteen nähden muassa valtion koronatuen avustamana. ja aktivointiaste puolestaan laski. Työttömien osuus työvoimasta kk lopussa Helmikuussa käynnistynyt sota Euroo- (12/2022) passa aloitti puolestaan ennätyksellisen pakolaisaallon, varautumistoimet ja mul- Aktivointiaste kuukauden lopussa (12/2022) listi markkinahintoja sekä yritysten toi- mintaedellytyksiä. Kustannukset nousivat Väestö budjetoitua enemmän, mutta toistaisek- Kaupungin asukasluku pienentyi, ollen si kuntien palvelut ovat toimineet hyvin vuoden lopussa 18 202 asukasta luonnol- myös tässä kriisissä. Voimakkaimmin vii- lisen väestönkasvun (vähentymisen) joh- me vuoden tilinpäätösarvioita heilauttivat dosta. Nettomuutto oli kuitenkin positiivi- kuitenkin poikkeukselliset myyntivoitot nen 77 asukasta. muun muassa sote-kiinteistöistä. Satun- naiserät väistyvät tulevina vuosina, mutta niiden mukana väistyvät myös kuntien, pl. Helsinki, sote-paineet. Tulevina vuosina kuntien talous ja palveluiden järjestämi- nen on ennustettavampaa. Lähde: www.kunnat.net: pääekonomistin palsta Työllisyys Hämeen ELY-keskuksin alueen kunnis- sa oli joulukuun lopussa 18 562 työtöntä työnhakijaa, joista 1754 oli kokoaikaises- ti lomautettuja. Se on 1543 vähemmän (­7,7 %) kuin vuotta aiemmin. Lasku johtui muiden työttömien määrän vähentymises- tä, sillä lomautettujen määrä oli hivenen vuodentakaista korkeammalla. Marras- kuuhun verrattuna työttömien määrä TE­ toimistossa ja kuntakokeiluissa lisääntyi 1585:llä. Päijät­Hämeessä oli 11 520 työtön- tä työnhakijaa eli 809 vähemmän (­6,6 %) kuin vuosi sitten. Marraskuuhun verrattu- na määrä kasvoi 988:lla (9,4 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työ- voimasta oli korkein Hartolassa (16,0 %), Heinolassa (14,4 %) ja Lahdessa (13,9 %). Matalimmat osuudet olivat Hollolassa (7,5 %) ja Asikkalassa (8,5 %). Työttömyysas- te oli vuodentakaista matalampi muissa kunnissa paitsi Hartolassa ja Heinolassa. Maakunnassa työttömien osuus työvoi- masta oli 12,4 % eli 0,9 %­yksikköä ma- talampi kuin vuosi sitten. Päijät­Hämeen työttömyysaste on maakunnista toiseksi korkein Pohjois­Karjalan (13,4 %) jälkeen. Heinolan osalta työttömyysaste kasvoi 12

1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin 2022 122,67. Nettomuutto kasvoi vuonna toiminnassa ja taloudessa 2022 (77 hlö), henkilöstökyselyn tulokset ovat linjassa verrokkikuntiin ja edelliseen Toiminta ja strategian toteuttaminen vuoteen. Vuoden 2022 tavoitteita on pystytty to- Kevan työhyvinvointikyselyn tulokset teuttamaan kohtuullisen hyvin Covid-19 Heinolassa paranivat kaikilla kyselyn ai- vaikutuksista, Ukrainan sodan aiheutta- healueilla: Työ sujuminen, Työtehtävät mista vaikutuksista ja hyvinvointialue- ja omat voimavarat, Lähiesihenkilötyö ja uudistuksen valmistelusta huolimatta. Työnantajan toiminta. Poikkeuksena ko- Toiminta on ollut strategisten linjausten kemus työajan riittävyydestä oman työn mukaista, mutta kaikkia strategisia ta- tekemiseen sai edellisvuotta heikomman voitteita, erityisesti talouden osalta ei arvosanan. kyetty saavuttamaan vuoden 2022 aikana. Myöskään kaikkia mittareita ei ole pystytty Talouden osalta velkamäärä ei pienenty- käyttämään toteutumisen seurannassa. nyt vaan kasvoi 118 milj. euroon ja net- tomenojen kehitys oli voimakas (6 %). Indeksityö on ollut käynnissä v. 2021– Asukaskysely toteutettiin toista kertaa v. 2022, mutta indeksilukuja ei vielä kaikilta 2022 ja tulokset olivat vuoden 2021 tasol- osin ole saatavilla (hyvinvointi-indeksi, la. Tilatehokkuuden tehostamiseksi kiin- elinvoimaindeksi, kestävän kasvun in- teistöistä tehtiin myyntipäätöksiä, mutta deksi) niin vuoden 2022 osalta. Kestävän täsmällisiä tietoja tilatehokkuudesta ei kasvun indeksi kasvoi vuoden 2021 indek- kuitenkaan ole saatavilla. siluvusta (98,65) siten, että oli vuonna 13

Toiminta vuonna 2022 Hyvinvoinnin toimialan yksi keskeisim- mistä haasteista oli valmistautuminen Historian ensimmäiset aluevaalit järjes- siihen, että opiskeluhuoltopalvelut olivat tettiin keväällä 2022, mikä on näkynyt siirtymässä hyvinvointialueelle 1.1.2023 ja myös erityisesti hallinnon tuen tehtävissä. tämä toisi kunnille mahdollisesti myös Hyvinvointialueuudistus on muutoinkin lisävastuita ja -tehtäviä. Korona vaikutti näytellyt merkittävää roolia sosiaali- ja alkuvuodesta myös erityisesti varhaiskas- terveyspalveluiden lisäksi muillakin toimi- vatuksen toimintaan. Keväällä kunta-alan aloilla, sillä valmistelutyö on vienyt paljon työtaistelusta johtuvat vuoronvaihto- ja resursseja, erityisesti ict:n, talouden, hen- ylityökiellot vaikeuttivat palveluiden jär- kilöstön ja asianhallinnan osalta. jestämistä erityisesti virikkeellinen elämä- palvelualueella ja varhaiskasvatuksessa. Vuonna 2022 tehtiin merkittävä päätös Valmistautuminen ukrainalaisten vastaan- myös Sarastia Oy:n palveluiden irtisano- ottoon käynnisti puolestaan valmistavan misesta. Heinolan kaupunki siirtyy teh- opetuksen ryhmien perustamisen sekä tyjen päätösten mukaisesti vuoden 2024 kotouttamiseen liittyviä tehtäviä. alusta maakunnallisen yhtiön Provincia Oy:n asiakkaaksi, mikä tarkoittaa myös hr- Elinvoimapalveluihin keskeisesti vaikutta- ja talousjärjestelmien uudistusprosessin va merkittävä muutos on valtakunnallinen käynnistymistä. Talouden ja hr:n järjes- TE2024-uudistus, johon elinvoimatoimi- telmien kehittäminen siirtyi näin olleen alan elinkeino- ja työllisyydenhoitopalve- osaksi järjestelmäuudistusta, joka toteu- luissa on lähdetty valmistaumaan vuoden tetaan vuoden 2023 aikana (käyttöönotto 2022 aikana. 1.1.2024). Heinolan kaupunki on mukana Päijät-Hä- Vuonna 2022 toteutettiin osallistava stra- meen kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa tegian päivitysprosessi, mikä on näky- ja Heinolan kaupungin vuonna 2022 laa- nyt mm. viestinnässä sekä vuoden 2023 ditun ilmastotiekartan kehittämiskohteet talousarvion laadinnan ohjeistuksissa. ovat yhteneviä Päijät-Hämeen ilmastotie- Lisäksi otettiin käyttöön uusi kokous- kartan kanssa järjestelmäohjelma Cloudmeeting. Myös osallistuva budjetointi eli OSBU on onnis- Suotuisaa muuttoliikkeettä Heinolaan on tuneesti toteutettu ensimmäistä kertaa pyritty edelleen vahvistamaan markkinoi- vuonna 2022. Keväällä 2022 laadittiin li- malla Heinolan tapahtumia ja Heinolaa säksi digitiekartta, jonka avulla kehitetään asuinpaikkana erityisesti lapsiperheille. digitalisaatiota systemaattisesti vaiheit- Yhä kohdennetumpaa markkinointia jat- tain. Vuonna 2022 saatiin valmiiksi myös ketaan vuoden 2023 aikana. Myös yritys- Ilmastotiekartta HIT, nimeltään Ilmas- tonttien myyntiä on lähdetty työstämään topositiivinen Heinola 2030. Se sisältää entistä sujuvammaksi, missä keskeistä on runsaasti vähähiilisyyteen tähtääviä kehit- ollut selkeyttää kaupungin omaisuuden tämiskohteita ja toimenpiteitä. myyntiprosessia yhdessä teknisen toimi- alan ja yhteisten palveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen vuotta leimasi edelleen korona ja sen aiheuttamat toi- Yritysten toimintaa on edelleen vaikeutta- menpiteet ja haasteet. Hyvinvointialue- nut osaavan työvoiman saatavuusongelma uudistuksen valmistelu on vaikuttanut ja samanaikaisesti sosiaalisena ja talo- merkittävästi vuonna 2022 sekä sosiaali- udellisena haasteena on korkea pitkäai- ja terveyspalveluissa että tukipalveluissa. kaistyöttömyys. Työttömien työnhakijoiden Lisäksi henkilöstöresurssoinnissa on ollut määrä on ollut Heinolassa vuoden 2022 merkittäviä haasteita riittävän työvoiman aikana kasvussa. Työllisyyden parantami- saamiseksi. seksi on vuoden 2022 aikana tehty 14

käytännönläheistä yhteistyötä yritysten, on saatu myös avustusta menojen katta- TE-toimiston ja koulutuskeskus Salpauk- miseksi. sen kanssa. Talous Tekniikkatoimialalla toteutettiin merkittä- viä investointihankkeita kuten Kailas-talo Toimintatuotot vähentyivät v. 2022 aikana sekä infran rakentaminen. Kaupungin kiin- n. 270 t euroa, mutta ylittivät talousarvion teistöomaisuuden luokittelua valmisteltiin yli 4 milj. eurolla, talousarvion ylitys tulee ja kiinteistöjä myytiin sote-uudistuksen pääosin sosiaali- ja terveystoimen maksu- takia (terveyskeskus, Hopeasilta ja pelas- tuottojen ylittymisestä. tusasema). Kaupungin kiinteistöjen ener- giatehokkuutta edistettiin aurinkovoima- Toimintakulut kasvoivat kokonaisuudes- loiden käyttöönotolla (lukio ja Kailas-talo), saan 6,6 milj. euroa eli 4,3 %. automaation säädöillä ja käyttäjien omilla energiansäästötoimilla. Myös hyvinvointi- Henkilöstömenot kasvoivat palkkaratkai- alueuudistuksen valmistelu näkyi erityi- susta huolimatta kohtuullisen maltillises- sesti ruoka- ja siivouspalveluissa. ti, n. 1,8 milj. euroa eli n. 3,1 %, mikä on huomattavasti edellisen vuoden kasvua Covid-19 vaikutukset toimintaan ja talo- pienempi. Palveluiden ostot kasvoivat 3,9 uteen milj. euroa (5,5 %) Covid-19 -virus vaikutti edelleen kaupun- Toimintakatteen osoittama alijäämä kas- gin toimintaan ja talouteen vuonna 2022, voi toimintakulujen kasvusta ja tuottojen mutta vaikutus on ollut aiempia vuosia vähentymisestä johtuen voimakkaasti pienempi. Aineet ja tarvikkeet ovat kas- vuoden 2022 aikana, 6,7 milj. eur (6 %). vaneet mm. lisääntyneiden suojain- ja Suurin osa kasvusta johtuu sosiaali- ja tarvikehankintojen johdosta, mutta näihin terveyspalveluiden menojen kasvusta. 15

Verorahoitus kasvoi kokonaisuudessaan (netto) vähenivät yleisen taloudellisen peräti 7,9 milj. euroa eli 6,5 %. tilanteen johdosta vuonna 2022 ja kuluksi Verotulojen kasvu oli kohtuullinen, n. 3,2 kirjattiin n. 2,7 milj. euroa, mikä on lähes 8 milj. euroa (4,4 %). Valtionosuudet kasvoi- milj. eur edellisen vuotta pienempi joh- vat lähes 5 milj. euroa (9,6 %). tuen pitkälti energiasijoitusten heikosta tuotosta. Sijoitussalkun käypä arvo väheni Rahoitustuotot ja kulut poikkeuksellisesti n. 10 milj. eurolla vuoden 2022 aikana. Investointihankkeita toteutettiin edelleen jossa on panostettu mm. kävelyn ja pyö- paljon v. 2022 (25,4 milj. eur) ja ne toteu- räilyn olosuhteiden kehittämiseen. tuivat ja etenivät pääosin suunnitellusti, Kaupungin investointitaso on ollut merkittävimpinä investointeina Kailas- useamman vuoden korkealla tasolla ja talo n. 13 milj. euroa sekä infran kehittä- tulorahoitus ei pitkällä aikajänteellä ole minen (kuntatekniikka) 9,9 milj. euroa, riittänyt kasvavaan investointitasoon. 16

Vuonna 2022 lainamäärä jatkoi kasvuaan noja eli kuntatodistuksia. Lainakanta vuo- ja pitkäaikaista lainaa nostettiin 20 milj. den 2022 lopussa oli yhteensä n. 118 milj. euroa. Lisäksi käytettiin lyhytaikaisia lai- euroa (6 485 eur/asukas). Tulorahoituksen riittämättömyys käy sel- teihin on varsin alhainen pitkistä poisto- ville alla olevista kuvioista. Tulorahoituk- ajoista johtuen ja toiminnan ja investointi- sen riittämättömyyttä on katettu velan en rahavirta negatiivinen. otolla. Poistotaso suhteessa investoin- 17

1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta ke- sote-menot siirtyvät hyvinvointialueelle. hityksestä Toisaalta valtionosuuksien taso on romah- tanut, kun ikääntynyt väestörakenne pie- Vuoden 2022 tilinpäätöksen tulos on lä- nentää kaupungin saamien valtionosuuk- hellä nollaa, n. 50 t euroa positiivinen. Tu- sia. losta parantavat edelliseen vuoteen näh- den verorahoituksen kasvu ja pienentää Korona-pandemia on vaikuttanut edelleen puolestaan sijoitustuottojen kääntyminen vuoden 2022 toimintaan ja talouteen ja kuluksi. On huomattava, että nettomenot todennäköisesti välillisesti jatkossakin. kasvoivat varsin paljon, 6 %, mikä johtui Väestörakenteen muutos tulee haasta- enimmäkseen sosiaali- ja terveyspalve- maan ja on jo haastanut kuntien talou- luista. Heinola investoinut voimakkaasti den. Lasten määrä vähenee, väestö van- tulevaisuuteen mm. investointien avulla. henee ja huoltosuhde heikkenee samalla Vuoden 2022 investoinnit olivat yli 25 milj. kun verorahoituksen kasvu heikkenee. euroa ja vuonna 2021 investoinnit olivat 22,3 milj. euroa. Edelleen korkea inves- Valtuuston hyväksymä talousarvio- ja tointitaso kasvatti lainamäärää jälleen, suunnitelma vuosille 2023-2026 on arvi- asukaskohtaisen lainamäärän noussen 6 oitu alijäämäiseksi. Suunnitelmavuosien 845 euroon, mikä on varsin korkea. arviointi on ollut haastavaa hyvinvointi- alueuudistuksen vaikutuksesta johtuen. V. 2023 toteutuneen hyvinvointialueuu- Selvää on kuitenkin, että haasteita talou- distuksen merkitys Heinolan kaupungille den osalta tulee olemaan. Vuoden 2023 on suuri. Sote-uudistus vaikuttaa Hei- liikkeenluovutuksen jälkeen on tarpeen nolan kaupungin talouteen heikentäväs- tarkastella jäljelle jäävää organisaatiota ja ti. Toisaalta sote-menojen poistuminen resurssien mahdollista uudelleen kohden- helpottanee talouden ennakointia, mutta tamista. Seudullisen yhteistyön ja verkos- pienentää myös taloudellista liikkumava- tojen sekä vastuullisuusnäkökulmien mer- raa mm. talouden sopeuttamisen osalta. kitys tullee korostumaan tulevaisuudessa. Toimintakate on puolittunut, samoin ve- Talouden kokonaisvaltainen tasapaino- rorahoitus. Sote-menojen kasvu on vai- tarkastelu osana keväällä 2023 tehtävää kuttanut merkittävästi kaupungin netto- muutosohjelmaprosessia tulee olemaan menojen kehitykseen, joten nettomenojen merkittävässä asemassa. Johtamisjärjes- kehitystä saataneen taittumaan, kun telmän, palveluverkon ja inves- 18

tointitason sekä nettomenojen tarkaste- kokouksessaan 16.5.2022. Päivitetyssä lu ovat keskeisessä roolissa tulevaisuut- strategiassa katseet on suunnattu kohti ta koskevien päätösten osalta. Valtuusto tulevaa ja luodaan välittämisen, uudistu- hyväksyi kaupungin strategian päivityksen misen ja tuloksellisuuden arvojen avulla Heinolaa, jossa on hyvä kasvaa. 1.1.6 Kaupungin henkilöstö 7,8 kalenteripäivää. Henkilöstömääräisessä tarkastelussa Tilikauden henkilöstömenot olivat yh- havaitaan, että henkilöstömäärä vuoden teensä 59,9 milj. euroa ja kasvoivat 3,1 % viimeisen päivän tilanteessa on pysynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua se- ennallaan vuoteen 2021 verrattuna. Henki- littävät mm. palkkaratkaisun tuomat ko- löstön kokonaismäärä tilanteessa 31.12. oli rotukset. Henkilöstömenojen kasvuun on 1267 henkilöä. Vuonna 2021 vastaava luku vaikuttanut 1.6.2022 palkkojen 2 % yleis- oli 1268. Henkilötyövuosien tarkastelussa korotus sekä 1.10.2022 palkkojen 0,53 % kasvua on vuodesta 2021 ollut koko kau- yleiskorotus. Sosiaali- ja terveystoimessa pungin tasolla yhteensä 12 htv. sekä varhaiskasvatuksessa olivat käytössä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi Koko henkilöstön keski-ikä oli tarkaste- erilliskorvaukset. luhetkellä 31.12. 48 vuotta, kunta-alalla se on keskimäärin 45,5 vuotta. Vakinaisen Tilikaudelta on laadittu erillinen henkilös- henkilöstön keski-ikä kunta-alalla keski- tökertomus. määrin on 47,6 vuotta, tämä luku Heinolan henkilöstöllä on 49 vuotta. Sairauspoissaoloprosentti kasvoi edel- liseen vuoteen verrattuna 4,9 %:sta 6,5 %:iin. Sairauspoissaolojen keskipituus oli 7,3 kalenteripäivää ollen vuonna 2021 19

1.1.7 Ympäristöasiat Kaupunki voikin vaikuttaa ilmastoasioihin monilla toimilla ja heijastusvaikutuksilla Lupa- ja valvontatoimiala (ympäristönsuo- kuten toimintojen logistisella sijoittelulla, jelu ja rakennusvalvonta) edistää ympäris- hankinnoilla, lisäämällä sähköistä asioin- tö- ja ilmastotavoitteita lähinnä erilaisilla tia ja asiakaspalvelua sekä monilla muilla muodollisilla lainsäädäntöön perustuvilla kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla. lupa- ja valvontakeinoilla eli viranomais- Suurimmat päästöt Heinolassa syntyvät palveluilla. lämmityksestä, liikenteestä ja teollisuu- desta/työkoneista. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmien kehit- tämistoimet tapahtuvat yritysten, kun- Energiaviraston kanssa solmittavassa talaisten ja koko kaupunkiorganisaation KETS (kunnan energiatehokkuussopimus) työn tuloksena, joiden käynnistymistä -sopimuksessa Heinola on ollut mukana viranomaispalvelut edistävät. Viranomais- jo pidempään. HINKU-kuntana Heinolan palvelujen oma työ kohdistuu lähinnä pro- tavoitteena on vähentää hiilidioksidipääs- jekti- ja hankekohtaiseen perehtymiseen töjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen ympäristön tilan seurannassa ja kertyneen 2030 mennessä. tiedon analysointiin sekä tiedolla johtami- seen. Vuonna 2022 toteutettiin ilmanlaadun yhteistarkkailu Ilmatieteen laitoksen toi- Merkittävimmät sitoumukset kaupunki mesta. Heinolassa oli kaksi mittauspis- on tehnyt liittymällä Aalborgin sopimuk- tettä, toinen Tommolassa ja toinen Vie- seen 1997, koordinoimalla ympäristöviikon rumäellä. Niissä mitattiin pienhiukkasten, tapahtumia vuodesta 1997, uudistamalla typpidioksidin ja PAH-yhdisteiden pitoi- kestävän kehityksen ohjelmia 1999 lu- suuksia. Tulosten mukaan ilmanlaatu Hei- kien, liittymällä kuntien HINKU-verkos- nolassa on parantunut verrattuna vuosien toon 2019, edistämällä Päijät-Hämeessä 2005–15 tasoon. Pohjavesien yhteistark- ilmastokumppanuuksia vuodesta 2021 ja kailua jatkettiin optiovuodella 2022. Vuo- hyväksymällä MAL-sopimuksen vuosiksi sittain tutkitaan myös muutaman järven 2021–2031. vedenlaatua. Heinolassa saatiin vuonna 2022 valmiiksi Energiankulutus laskussa Ilmastotiekartta HIT, nimeltään Ilmas- topositiivinen Heinola 2030. Se sisältää Vuoden 2022 energiamarkkinoihin vaikutti runsaasti vähähiilisyyteen tähtääviä kehit- suuresti Venäjän aloittama hyökkäysso- tämiskohteita ja toimenpiteitä. Tiekartan ta Ukrainassa, mikä nosti energian hintaa valmisteluun osallistui kaupungin työn- Euroopassa. Heinolan kaupunki osallistui tekijöitä, yrittäjiä, valtuutettuja ja ulko- syksyllä alkaneeseen valtakunnalliseen puolisia asiantuntijoita. Heinola teki myös Astetta alemmas -energiansäästökam- alueellista ilmastotyötä Päijät-Hämeen panjaan ja saikin vähennettyä sekä sähkön liiton johdolla. että erityisesti lämmön kulutusta mm. sisätilojen lämpötilaa laskemalla. Kaupun- Heinolan hiilidioksidipäästöt ovat pienen- gin työntekijöitä ja asukkaita on kannus- tyneet sitoumusten mukaisesti, mutta tettu energiansäästöön. jatkossa päästöjen pienentämisessä tar- vitaan myös hiilikädenjäljen vaikutuksia. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus Näiden vaikutusten saamiseen tarvitaan on jo muutenkin ollut laskussa viimeiset hiilinieluja kuten metsähoidollisia toimia, vuodet, ja sen myötä myös kaupungin hii- puurakentamista sekä bio- ja kiertota- lidioksidipäästöt ovat pienentyneet mer- loutta. kittävästi. Vuonna 2020 kiinteistöjen säh- könkulutus oli pienimmillään 10 vuoteen. Osaltaan pienentyneeseen energi- 20

ankulutukseen vaikutti poikkeuksellinen Nostoja ympäristö- ja ilmastotoimista korona-aika, jolloin mm. käynnistyi etä- ja läsnätyön vuorottelu tilanteiden vaati- • Siltakadun ja Laaksokadun saneeraus missa puitteissa. Etätyön lisääntyminen saatiin pääosin valmiiksi. Urakassa paran- on herättänyt myös keskustelua toimiti- nettiin kevyen liikenteen olosuhteita vas- lojen tehokkaammasta käytöstä ja tilojen taamaan nykyisiä käyttötarpeita. päivittämisestä vastaamaan uudistuneita • Kävelyn ja pyöräilyn verkoston kehittä- tilatarpeita. miseksi on jatkettu Sukurantien ja Sam- montien kevyen liikenteen väylän suunnit- Vuonna 2022 kaupunki osti vesi- ja tuu- telua yhteistyössä valtion kanssa. livoimalla tuotettua vihreää sähköä. • Lähivirkistysalueiden käyttöä ja arkilii- Kaupunki jatkoi myös kiinteistöjen ener- kuntaa on edistetty toteuttamalla useita giankulutuksen ja päästöjen seurantaa kansallisen kaupunkipuiston kehittämis- vastuullisuus- ja energianhallintajärjestel- hankkeita, mm. infotaulut. Vuonna 2022 mä EnerKeyn avulla. Kiinteistöjen ja vesi- uusittiin myös Sataojan luontopolun mer- laitoksen energiankulutusta sekä päästöjä kinnät ja muiden ulkoilureittien opastau- seurataan järjestelmän avulla aktiivises- luja. ti, minkä ansiosta poikkeava kulutus ja • Kaupungin KETS-sopimukseen liittyvää mahdolliset vikatilanteet saadaan korjat- Enerkey-järjestelmän soveltamistehok- tua tehokkaasti. Vuoden 2022 normitettu kuutta on kehitetty. Energiankulutusseu- kokonaisenergian kulutus oli hiukan alhai- rannan kohteiden kattavuutta on täyden- sempi (1,1 %) kuin edellisvuonna. netty. Enerkey-raportointiin on liitetty kohdekohtainen päästöraportointi. Lisäksi Uusiin rakennuksiin on valittu lämmitys- on otettu käyttöön tekoälyä hyödyntävä muodoksi maalämpö, osin yhdistettynä ilmanvaihdon automaattinen analysointi- kaukolämpöön. Kaukolämpö saadaan Sto- työkalu (Ines). Myös katuvalaistuksen seu- ra Enson flutingtehtaan tuotantoproses- rantaa on parannettu. sista ja se on suurelta osin puuperäistä. • Kaupungin rakennuskannasta on laadittu Vesilaitoksen osalta pääviemärilinjojen korjausvelkaselvitys, joka on yksi keskei- suurimpia jätevesipumppaamoita sanee- nen taustaselvitys kaupungin omaisuuden rattiin. Saneerausten seurauksena pump- systemaattiselle johtamiselle, erityisesti paamojen energiankulutus tehostuu ja toimitilatehokkuuden ja pitkäjänteisen ylivuotojen mahdollisuus pienenee. kiinteistöstrategian edistämisen osalta. • Uuteen Kailas-taloon asennettiin maa- Myös Ala-Musterin vedenottamon sanee- lämpöjärjestelmä. Lukion ja Kailas-talon raus on ollut käynnissä. Saneerauksessa hiilineutraaliutta on nostettu edelleen vedenkäsittelylaitos uusitaan kokonaan. katoille tulevilla aurinkovoimaloilla. Uuden laitoksen käsittelyprosessi on • Kesällä alkaneessa Helmi-hankkeessa entistä varmatoimisempi ja turvallisempi kunnostetaan lintuvesiä Sysmässä ja Hei- sekä henkilökunnan että vedenkäyttäjien nolassa. kannalta. • Kaupunkiin suunnitellaan uusien fossii- livapaiden voimaloiden rakentamista ja tähän tarkoitukseen sopivia maa-alueita kartoitettiin (Huukinkorpi/tuulivoima, La- viassuo/aurinkovoima). • Lahden seudun ympäristöviikolla herä- teltiin kuntalaisia teemalla Luonnon mo- nimuotoisuus. Viikolla järjestettiin erilaisia tapahtumia ja jaettiin ympäristöpalkinto. Ympäristöviikko toteutetaan seudullisesti yhteistyössä kuntien ympäristönsuojelun, eri oppilaitosten, varhaiskasvatuksen sekä 21

yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa. köisyyden ja lainasalkun suojaustarpeen. • Jyränkölän Setlementin kanssa järjes- Energiasijoitusten tuottojen kääntyminen tettiin vastuullisuuteen ja kestävään ke- negatiiviseksi on tuonut esiin myös näihin hitykseen liittyviä luentoja, jotka jatkuvat liittyvät riskit. vuoden 2023 puolella. • Oppilaitosyhteistyö jatkui ja Heinolan 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja kaupungille tehtiin useita ympäristöalan riskienhallinnan järjestämisestä opinnäytteitä. Ne liittyivät muun muassa jätevesien puhdistukseen, ilmastotyöhön, Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla hulevesiin ja ympäristökasvatukseen. tarkoitetaan organisaation sisäisiä me- nettely- ja toimintata-poja, joilla pyritään 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja varmistamaan toiminnan laillisuus ja epävarmuustekijöistä sekä muista toi- tuloksellisuus. Sisäinen valvonta ja riski- minnan kehittymiseen vaikuttavista sei- enhal-linta ovat osa toiminnan johtamista, koista suunnittelua, päätöksentekoa ja toiminta- prosesseja. Merkittävimmät riskit ovat vuonna 2022 olleet edelleen edellisteen vuosien tapaan Asianmukaisesti järjestetty sisäinen val- kaupungin kiinteistöissä, sopimusten hal- vonta edistää organisaation tehokasta linnassa, henkilöstössä, henkilöstön osaa- johtamista, riskien hallintaa ja strategis- misessa ja tietojärjestelmissä sekä tieto- ten sekä toiminnan ja talouden tavoittei- turvassa, vanhoissa järjestelmissä sekä den saavuttamista. Sisäisen valvonnan ja rahoituksessa. Myös avainhenkilöriskit on riskienhallinnan järjestäminen perustuu tunnistettu ja ovat edelleen relevantte- kunnan perustehtävään, toimintaympäris- ja työkuormituksen ja osaamisvaateiden tön analysointiin, kuntastrategiaan sekä kasvaessa, töiden pirstaloituessa ja en- toiminnan ja talouden tavoitteisiin. nakoimattomuuden lisääntyessä. Henki- löstöriskeihin kuuluvaksi on tunnistettu Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ulot- näin ollen entistä enemmän myös henki- tuvat koko organisaatioon ja kaikkeen sen löstön jaksaminen. Järjestelmien osalta toimintaan. Se kattaa kaupungin ja kau- riskinä on vanhentuneet järjestelmät sekä punkikonsernin toiminnan lisäksi osallis- järjestelmien integroimattomuus, tieto- tumisen kuntien yhteistoimintaan sekä turvaosaaminen sekä järjestelmien käyt- muun omistukseen, sopimukseen ja ra- töön liittyvät osaamispuutteet. Talous- ja hoittamiseen perustuvan toiminnan. hr-järjestelmäuudistus v. 2024 tulee osin Sisäisen valvonnan tarkoituksena on helpottamaan tilannetta ja mahdollistaa varmistaa, että kaupungin toiminta on paremmin myös jatkokehittämisen. taloudellista ja tuloksellista, päätös- ten perusteena oleva tieto on riittävää ja Toiminnan rahoituksessa merkittävin riski luotettavaa ja että lain säännöksiä, viran- liittyy edelleen investointien rahoittami- omaisohjeita ja toimielinten päätöksiä seen, mutta myös rakennusten kuntoon noudatetaan ja että omaisuus ja voimava- sekä korjausvelan tasoon. Investointitaso rat turvataan. on edelleen ollut korkea, mikä on tarkoit- tanut suurta lainamäärää. Kiinteistöihin Sisäinen valvonta toteutuu Heinolassa liittyväksi riskiksi on tunnistettu myös mm. selkeinä tehtävien, toimivallan ja paikoin pitkät poistoajat ja tätä kautta vastuiden jakona, valvonta- ja raportointi- korkeat tasearvot suhteessa taloudelli- velvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien seen pitoaikaan. Rahoitusriskeiltä pitää suojaamisena, omaisuuden turvaamise- pystyä suojautumaan lainankannan nous- na, sopimusten hallintana, osaamisena tessa haastavan suureksi. Korkotason ja väärinkäytösten ehkäisynä. Näissä on voimakas nousu v. 2023 alussa on tuonut kuitenkin osin todettu myös haasteita esiin jälleen myös korkoriskien todennä- vuoden 2022 aikana. 22

Heinolan kaupungin selonteko sisäisestä Hyvä hallinto- ja johtamistapa toteutuu valvonnasta ja riskienhallinnasta perustuu pääsääntöisesti organisaation päätöksen- toimialojen antamiin sisäisen valvonnan ja teossa ja toiminnassa. Toimialoilla nouda- riskienhallinnan selontekoihin. tetaan annettuja sääntöjä ja ohjeita. Heinolan kaupungin ja kaupunkikonser- Riskienhallinta nin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on päivitetty vuonna 2022 (val- Kuntalain vaatiman kokonaisvaltaisen tuusto 5.9.2022/42 §). Sisäisen valvon- riskienhallinnan toteuttamiseksi kaupun- nan perusteasiakirjan tarkoituksena on gissa on käytössä yhteinen toimintatapa. varmistaa ja edistää sisäisen valvonnan Riskienhallintaa toteutetaan osana ta- käytännön toteutusta Heinolan kaupun- lous- ja toimintasuunnittelua. Riskit arvi- kikonsernissa sekä tiedottaa sisäisen oidaan talousarvion laadinnan yhteydessä valvonnan merkityksestä, velvoitteista ja toimialoittain ja hallintatoimenpiteiden vastuista koko henkilöstölle. Asiakirjassa toteutumasta raportoidaan tilinpäätöksen määritetään sisäisen valvonnan vastuita lisäksi myös 6 kk:n osavuosikatsauksessa. sekä tehtäviä toimenpiteitä ja toimintaan liittyviä raportointivelvoitteita. Toiminnan järjestämisen riskienhallinnas- sa on käytössä mm. turvallisuus- ja kriisi- Hallinto- ja johtamistapa ja valmiussuunnitelmat, joita tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti. Pelastus- Kaupungin hallinto- ja johtamiskulttuu- suunnitelmat ovat kiinteistökohtaisia. ri perustuu kuntalain, hallintolain sekä Päiväkodit ja koulut ja järjestävät säännöl- muiden säännösten lisäksi kaupungin lisesti poistumisharjoituksia, mutta muilta toimintaa ohjaaviin periaatteisiin, sääntöi- osin poistumisharjoituksien järjestämises- hin sekä ohjeistettuihin toimintatapoihin. sä on edelleen parannettavaa. Kaupungin- Erityinen vastuu hallinto- ja johtamiskult- talon pelastussuunnitelmaa on päivitetty tuurin luomisessa, viestinnässä, toimeen- v. 2022 aikana. Kriisiviestintäohjeet on panossa, ylläpitämisessä ja poikkeamiin päivitetty v. 2022. reagoinnissa on ylimmällä johdolla, johta- villa viranhaltijoilla ja esimiehillä. Sijoitustoiminnan perusteet -asiakirja on päivitetty vuonna 2020. Lisäksi on laadittu Päätöksenteko ja delegointia koskevat erillinen sijoitussuunnitelma. Molemmissa linjaukset on kuvattu hallintosäännössä on huomioitu sijoitustoimintaan liittyvät ja toimialakohtaisissa toimintaohjeissa. riskit. Lisäksi v. 2022 on aloitettu myös Lisäksi eettiset ohjeet, sisäisen valvon- rahoitustoiminnan periaatteiden laadinta, nan ja riskienhallinnan perusteet, konser- riskinäkökulma huomioiden. niohje ja hankintaohje sekä talousarvion täytäntöönpano-ohjeet tukevat sisäisen Osana riskienhallintaa on päätetty talous- valvonntn toimivuutta. Paikalliset sään- palveluiden ulkoistamisesta kirjanpidon, nöt, ohjeet ja ohjelmat löytyvät kaupungin reskontrien sekä maksuliikenteen ja vesi- intranetistä ja ovat sieltä kaikkien organi- laskutuksen osalta. Lisäksi henkilöstöris- saatiossa toimivien saatavilla. keihin on varauduttu myös ulkoistamalla palkanlaskentapalvelut 1.12.2021. Lisäksi Kaupunginhallitus antaa vuosittain talous- tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen arvion laadintaohjeen ja täytäntöönpa- on panostettu mm. tekniikan, välineiden, no-ohjeen ja Tositteiden hyväksyjät hy- ohjeistuksen laadinnan ja tietoisuuden väksytään vuosittain käyttösuunnitelmien lisäämisen avulla. Navisec-tietosuoja- yhteydessä. Toiminnallisten ja taloudellis- koulutus ja -sitoumukset ja ilmoituskana- ten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu vat ovat käytössä koko organisaatiossa. ja laadittu aikataulu vuosikellon avulla. 23

Valvontatoimenpiteet ja seuranta Tieto ja tiedonvälitys Talousarvion yhteydessä on asetettu ta- Ajantasainen ja avoin viestintä ja vuorovai- loudelliset ja toiminnalliset (sitovat) ta- kutus on välttämätöntä, jotta johto, henki- voitteet. Talouden ja toiminnan tavoittei- löstö ja sidosryhmät saavat oikea-aikaista den toteutumista ja tuloksellisuutta on ja tarkoituksenmukaista tietoa toimintaan arvioitu toimielimissä käsiteltävän kuu- vaikuttavista tekijöistä. Riskienhallinnan kausiseurannan, osavuosikatsauksen sekä oleellinen osa on avoin tiedonkulku, ha- tilinpäätöksen yhteydessä. Raportoinnin vaittujen ongelmien ja riskien puheeksi tueksi on hankittu raportoinnin tukipalve- ottaminen ja asianmukainen raportointi. lua ulkopuoliselta asiantuntijalta resurs- sihaasteista johtuen. Osavuosikatsauksen Tiedonkulkuun ja viestintään myös sisäi- yhteydessä tytäryhtiöiden tilannetta on sesti on panostettu edelleen v. 2022 aika- seurattu tunnuslukujen avulla. na. Intran käyttöä on tehostettu viestintä- kanavana. Varojen käytön valvontaa suoritetaan talouden seurannan yhteydessä sekä Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää tarkemmin laskujen tarkastamis- ja hy- toiminnot kokous-, asian-, viranhaltija- väksymismenettelyillä. Sijoitussalkkua päätösten, sopimusten ja dokumenttien seurataan erillisen raportointipalvelun hallintaan. Keskitetty digikirjaamo -toi- avulla. mintamalli osaltaan edistää myös tiedon- hallintaan ja sen kulkuun liittyviä riskejä. Strategian toteutumisen seuranta perus- tuu osavuosikatsauksiin, jotka käsitellään Johtopäätökset myös johtoryhmissä. Käytössä olevien järjestelmien vanhanaikaisuus ja toimin- Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär- tamallit hankaloittavat ajantasaista ja jestäminen ja toteutuminen on Heinolan joustavaa taloustiedon saantia sekä ana- kaupungissa kohtuullisen hyvällä tasolla. lysointia. Taloushenkilöstön keskittäminen Ohjeet ja säännökset ovat ajan tasalla, toimialoilta yhteisiin palveluihin on kui- riskejä arvioidaan säännöllisesti ja niiden tenkin toteutettu ja toimintamalleja kehi- hallintaan on sovittu keinot, joiden toteu- tetään yhdessä ulkoisen palvelutuottajan tumista seurataan. Myös uusia välineitä ja toimialojen kanssa. kehitetään. Sopimushallinta tapahtuu asianhallinta- Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on järjestelmä Dynasty10:ssä, mutta sopi- hyvällä tasolla, kun se on tuottanut omien mushallinnassa koetaan edelleen olevan auditointien kanssa selkeitä vinkkejä puutteita. Sopimushallinnan osalta on prosessien parantamiseksi. Tulee tietys- tarpeen vielä selkeyttää prosesseja ja tar- ti huomioida, että uudistukset edellyt- kentaa vastuita. Ruokapalveluissa toteu- tävät järjestelmien ja toimintakulttuurin tetaan omavalvontaa (OIVA-raportit, laki- muutoksia. Tästä syystä kannattaa edetä sääteinen, ympäristöterveys). muutoksissa systemaattisesti ja pitkäjän- teisesti, että toiminnan arkea ei rasiteta Heinolan kaupungilla on käynnissä yksi tarpeettomasti tai saadaan vastuuhenkilöt oikeusprosessi toimintatapoihin liittyen. sitoutumaan uudistuksiin. Sisäisessä valvonnassa havaittujen puut- teiden vuoksi on ostettu sisäisen tarkas- Toimivaltaa koskeva säädökset ovat ajan tuksen palvelua. Tästä on laadittu erillinen tasalla ja hallintosääntöä on päivitet- raportti. ty vuonna 2022. Toiminnan ja talouden seurantaan on olemassa systemaattinen toimintamalli, joskin vanhentuneet järjes- 24

telmät ja henkilöstöresurssien puutteet esim. talouspalveluissa edelleen heikentävät toimintaa, johon on kiinnitettävä huomiota. Järjestelmäuudistus on käynnistetty v. 2023 alusta. Johdon ja esihenkilöiden tietoisuutta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta tulee edelleen parantaa ja tarvittaessa hyödynnetään myös ulkopuolista riippumatonta asiantuntijaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Heinolan kaupungissa on yksi sisäisen tarkastajan virka, jota ei ole täytetty. Vuonna 2022 on ostettu sisäisen tarkastuksen palveluita IA Insight Public Oy:ltä tapauskohtaisen tarkastuksen suorittamista varten. Tästä on laadittu erillinen raportti, jonka havaintoja hyödynnetään sisäisen valvonnan toimivuuden parantamiseksi. Tarpeen mukaan ulko- puolista asiantuntemusta hyödynnetään jatkossakin. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 25

Tuloslaskelman tunnusluvut 2022 2021 Toimintatuotot / toimintakulut (%) 16,8 16,6 100,7 % 147,1% Vuosikate/ poistot (%) 498 840 18 202 18 497 Vuosikate €/asukas Asukasmäärä Alkuperäisen talousarvion mukainen vuo- toimintamenoista jää katettavaksi vero- sikate oli 10,3 milj. eur ja tulosennuste 13 tuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate t eur voitollinen. Vuoden aikana käyttöta- huononi (6,7 milj eur, 6,0 %) edellisestä louden ulkoisia tuloarvioita nostettiin 0,5 vuodesta. Ulkoiset toimintatuotot kasvoi- milj. eur, määrärahoja nostettiin 0,5 milj. vat 1,6 milj. euroa. eur, verotuloja nostettiin 2,5 milj. eur ja rahoitustuottojen ja -kulujen nettoa pie- Ulkoiset toimintakulut nousivat edelliseen nennettiin 6,7 milj. euroa. Talousarvion vuoteen nähden n. 8,4 milj. euroa. PH- vuosikate oli muutosten jälkeen 4,2 milj. HYKY:n maksuosuudet ylittyivät 0,6 milj. eur. eurolla talousarvioon nähden. Kokonai- suudessaan palvelujen ostot nousivat 6,1 Tilinpäätöksessä ulkoiset toimintatuo- milj. euroa. tot ja valmistus omaan käyttöön ylittyivät 3,6 milj. eur ja toimintakulut ylittyivät 2,2 Verotuloarvio ylittyi 0,5 milj. eur ja val- milj. eur, jolloin toimintakate muodostui tionosuusarvio 0,4 milj.eur.. Rahoitustuo- 1,4 milj. eur budjetoitua paremmak-si. tot ja -kulut -ryhmän nettotuotto alitti Tuottojen poikkeama johtui pääosin mak- muutetun talousarvion 0,6 milj. eurolla, sutuottojen paremmasta toteumasta ja johtuen arvioitua pienemmästä sijoitusten kulujen ylitys puolestaan palvelujen osto- tappiosta. Verorahoitus yhteensä kasvoi jen ylittymisestä. Tuloslaskelman toimin- edellisestä vuodesta 7,9 milj. euroa. takate (=netto menot) ilmoittaa, paljonko Verotulot Kunnallisveroprosentti oli edelleen 20,50 ja maksuunpannut kunnallisverot nousivat 4,8 %. Vuonna 2022 yhteisöverojen tuotto Heinolassa oli 5,0 milj. euroa eli 3,1 % edellisvuotta huonompi. Vuoden 2022 kiinteistöveroprosentit oli päätetty entisen suuruisiksi. Kiinteis- töveron kokonaistuotto oli 6,5 milj. euroa eli 3,2 % edellisvuotta parempi. Kaikki verolajit yhteen laskien verotulot kasvoivat edellisvuodesta 4,4 %. Verotulojen erittely 26

Valtionosuudet Koronaepidemiaan liittyviä tukia ei enää maksettu valtionosuuden yhteydessä. Osana valtionosuuksia maksettiin edelleen verotulomenetysten korvauksia n. 10,4 milj. euroa. Valtionosuudet nousivat n. 10 % (4,7 milj. eur) edelliseen vuoteen nähden. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on negatiivinen johtuen tilityksistä vähennettä- västä omarahoitusosuudesta. Valtionosuuksien erittely Tilikauden 2022 vuosikate on 9,1 milj. eur. Poistoja ja arvonalentumisia kertyi 9 milj. eur, mikä on 1,3 milj. eur arvioitua vähemmän. Arvonalentumista ei vuonna 2022 kirjattu. Kailas-talon valmistuttua vuonna 2022 siihen vuonna 2021 tehty 18,7 milj. euron inves- tointivaraus purettiin. Rahastojen lisäykseen kirjattiin 21 t. eur. johtuen yleiskatteiselle rahastolle (M&H Syrjälän rahasto) maksetusta korosta. Vuonna 2021 korkoa ei maksettu, johtuen matalasta korkotasosta. Tilikauden tulos on 61 t. eur ylijäämäinen. Tilinpäätössiirtoina tuloutetaan yhteensä 18,7 milj. eur. poistoerojen vähennyksiä. Taseeseen kirjattava tilikauden 2022 ylijäämä on 50 t. eur (2021: 5 milj.eur). 27

1.3.2 Toiminnan rahoitus (1000€) 28

Rahoituslaskelman tunnusluvut 2022 2021 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä -28 931 -24 299 vuodelta Kertymä kertoo, että investointien omarahoitus ei ole toteutunut tällä aikavälillä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus %: 38,2 71,6 (100 * vuosikate/investointien omahankintameno) Laskennallinen lainanhoitokate: 0,63 1,14 (vuosikate + korkokulut)/ (korkokulut + laskennalliset lainanlyhennykset) Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaraoja Lainanhoitokate 0,69 1,18 (vuosikate+korkokulut(/(korkokulut+lainanlyhennykset) Tulorahoitus riittää lainojen korko- ja lyhennysmenoihin, kun lainanhoitokate on suurempi kuin yksi. Kassan riittävyys, pv 238 213 (365 x rahavarat 31.12 / kassasta maksut tilikaudella) Kassan riittävyys ei kuvaa käytännön maksuvalmiutta, koska 90 % (96,4 M€) rahavaroista kuuluu Heinolan energia- rahaston sekä muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin, joita ei käytetä maksuvalmiuden ylläpidossa. Kassavarojen riittävyyttä on pidetty yllä kuntatodistuksilla. Asukasmäärä 18 202 18 497 29

Rahoituslaskelman esitystapaa on muu- –tunnusluvun arvo huononi edellisestä tettu edelliseen tilinpäätökseen niin, että vuodesta ollen 38,2% (vuonna 2021 arvo rahavarat ja rahavarojen muutos on yhte- 71,6 %.) neväisiä. Lainat Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoi- tuslaskelmalla ja siitä laskettavilla tun- Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 20 nusluvuilla. Tuloslaskelmaan verrattuna milj.eur. Pitkäaikaista lainaa lyhennettiin rahoituslaskelmassa käsitellään varsinai- n. 13,3 milj. euroa. Lainanhoitokykyä ku- sen toiminnan lisäksi myös investoinnit ja vaavan tunnusluvun arvo oli 0,69 (vuonna rahoitustoiminta. Keskeinen talouden ta- 2021 1,18). Lainanhoitokate huononi edel- sapainon mittari on vuosikatteen riittävyys liseen vuoteen nähden vuosikatteen huo- investointien rahoittamiseen, jota seura- nontumisen johdosta. Tulorahoitus riittää taan investointien tulorahoitusprosentin lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on avulla. Investointien tulorahoitusprosentti 1 tai suurempi. 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 30

31

Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan Lainakanta oli vuoden lopussa yhteen- taseen ja siitä laskettavien tunnusluku- sä 118,0 milj. euroa. Pitkäaikaista vierasta jen avulla. Omavaraisuusastetta (52,5 %) pääomaa nostettiin 20 milj. euroa lisää. kuvaava tunnusluku heikentyi hieman Talousrviossa suunniteltu noston tarve oli edelliseen vuoteen nähden (54,8% v. 30 milj. eur. Asukaskohtainen lainamäärä 2021). Omavaraisuusaste mittaa kunnan on kasvanut 6 485 euroon (vuonna 2021 vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja lainamäärä/asukas 5 855 euroa). sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkäl- lä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä Taseen vastattavissa oma pääoma pysyi tavoitetasona voidaan pitää kuntatalou- samana 138,8 milj. eur (2021: 138,8). Tili- den keskimääräistä 70 %:n omavaraisuut- kauden ylijäämäksi muodostui 0,050 M€ ta. Alle 50 %:n omavaisuusaste merkitsee ja kertynyt ylijäämä kasvoi 34,2 milj. eu- kuntataloudessa suurta velkarasitetta. roon. Suhteellista velkaantuneisuus -tunnuslu- Pakollisissa varauksissa on Helsingin kau- ku (91,1%) heikkeni edelleen. Tunnusluku pungilta 1980-luvulla ostetun saha-alueen kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötu- ympäristövastuiden varaus, joka on arvioi- loista tarvittaisiin vieraan pääoman ta- tu entisen suuruiseksi (0,150 milj. eur). kaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätök- sen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotois- ta, verotuloista ja käyttötalouden val- tionosuuksista. Mitä pienempi velkaan- tuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulora- hoituksella. Tunnusluvun arvo v. 2022 on heikko. 32

Energiarahasto giarahaston varoista tai sijoituksista, tar- koitetaan Heinola Energia Oy:n osakkeiden Muut omat rahastot käsittävät Heinolan myynnistä saatua kauppahintaa (51,6 milj. energiarahaston peruspääoman, joka on eur), joka sijoitettiin vuonna 1999 kokonai- muodostettu rahastosiirtona vuoden 1999 suudessaan arvopaperimarkkinoille. Ra- ylijäämäisestä tuloksesta kaupungin kir- haston pääomalla (15,1 milj. eur) ja kau- jattua energialaitoksen myynnistä myynti- punginhallituksen hallinnoitavana olevilla voittoa. rahaston varoilla (n. 99,5 milj. eur) ei ole siten keskenään kirjanpidollista yhteyttä. Energiarahasto sisältyy kaupungin omaan pääomaan ja se on muodostettu ylijää- Energiarahaston sijoituksien kirjanpidolli- mäisestä tuloksesta vuoden 1999 tilin- nen nettotappio vuonna 2022 oli -2,8 milj. päätöksessä. Rahaston alkuperäisestä euroa. Kirjanpidollinen voitto tai tappio peruspääomasta on jäljellä taseeseen ker- muodostuu myyntien yhteydessä synty- tyneiden alijäämien kattamisten jälkeen neistä voitoista ja tappioista sekä arvon- 15,1 milj. eur (38 %). Kun puhutaan ener- alennusten kehityksestä. Taseen tunnusluvut (vuosi 2021 suluissa) Omavaraisuusaste % 52,5 (54,8) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta eli alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluku lasketaan oman pääoman, inves- tointivarausten ja poistoeron osuutena taseen kokonaispääomasta. Hyvänä tavoitetasona on pidetty 70 %:n omavaraisuutta, 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kun- tataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % 91,1 (88,2) Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa, miten suuri osuus toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien määrästä tarvittaisiin vieraan pääoman maksamiseen. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä 1000€ 34 208 (34 158) Kertynyt ylijäämä 31.12 €/asukas 1 879 (1 847) Lainakanta 31.12. 1000€ 118 035 (108 308) Lainakanta 31.12. €/asukas 6 485 (5 855) Lainat ja vastuut 31.12. 123 271 (113 483) Lainat ja vastuut €/asukas 6 772 (6 135) Lainasaamiset, 1000€ 3 304 (3 349) Asukasmäärä 18 202 (18 497) 33

Lainasaamisilla tarkoitetaan tässä kaupungin pysyviin vastaaviin sisältyviä tytär- ja mui- den yhteisöjen investointien rahoittamiseen myönnettyjä antolainoja. Lainasaamiset pie- nenivät tilikauden aikana 0,045 milj. eur. 1.4 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulot ja -menot -asetelma perustuu tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan ja käsittää vain ulkoiset tulot ja menot. Vesihuollon sisäiset korot mukaan lukien sisäisen laskutuksen tulot ja menot olivat 18,6 milj. eur (2021: 20,5 milj.eur). 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous Kaupunki ja sen välittömästi tai välillisesti omistamat yhteisöt sekä sellaiset yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta, muodostavat Heinola-konsernin. Kaupungin tilinpää- tökseen liitetään konsernitase, -tuloslaskelma ja –rahoituslaskelma. Laskelmiin sisäl- lytetään konserniyhteisöt ja näiden lisäksi kuntayhtymät omistusosuuden suuruudesta riippumatta, yhteisyhteisöt ja osakkuusyhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on huo- mattava vaikutusvalta, sekä mahdolliset omistusyhteysyhteisöt. Tytäryhteisöjen toiminnan luonne huomioon ottaen ei ole katsottu tarkoituksenmukai- seksi asettaa niille vaatimuksia voittovarojen tulouttamisesta kaupungille. 34

1.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhdistetty Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 3 Yhteensä 12 1.5.2 Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöjen toiminnasta vastasivat hallitukset ja niiden toimitusjohtajat tai isän- nöitsijät. Konsernin toimintaa valvoo kaupunginhallitus, joka antaa tarvittaessa pää- töksentekoon osallistuville kaupungin edustajille erilliset toimintaohjeet. Kaupungin konserniyhteisöjä ohjeistetaan konserniohjeilla, talousarviolla sekä johtosäännöillä. Kon- serniohje koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. 1.5.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin osalta Heinolan Työvalmennuskeskus Oy:n loppuselvittelyt ovat vielä kesken. Yhtiö on huomioitu konsernitilinpäätökseen viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukaisesti. Kangaspolun lämmön toiminta on lakannut, mutta loppuselvittelyt ovat tekemättä. Tämä on otettu konsernitilinpäätökseen viimeisimmän saadun tilinpäätöksen mukaan. Tilikauden aikana ostettiin lisää Kiinteistö Oy Heinolan Tietokeskuksen osakkeita. Han- kinnan myötä Kiinteistö Oy Heinolan Tietokeskus muuttui osakkuusyhteisöstä tytäryhtei- söksi. Omistusosuus nousi 41,43 %:sta 65,05%:iin. Konsernitilinpäätöksessä Kiinteistö Oy Heinolan Tietokeskuksen taseessa oleva käyttöomaisuus on huomioitu sellaisenaan, sillä tarkempaa erittelyä käyttöomaisuudesta ei ole saatu. Tämän myötä Kiinteistö Oy Heino- lan Tietokeskukselle tehdään v. 2023 aikana arviokirja kiinteistön arvon selvittämiseksi. 1.5.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunkikonserni on pieni, merkittävin yhtiö on Heinolan Vuokra-asunnot Oy. Konserni- yhtiöiden kannalta tulevan kehityksen arvellaan olevan taloudellisesti melko neutraali. Heinolan Vuokra-asunnot Oy on pystynyt nostamaan asuntojen käyttöastetta ja näin ollen myös pienentämään taloudellista tyhjäkäyntiä vuoden aikana noin 70%. Suunta on hyvä ja siihen pitää panostaa jatkossakin. Yhtiön tulee pystyä korjaamaan kiinteistöjä ajallaan ja tarjoamaan sellaisia asuntoja, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat myös tulevai- suudessa. 1.5.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöjen toimintaa ohjataan konserniohjeistuksella, joiden mukaan tytäryhtiöi- den on raportoitava toiminnastaan ja taloudestaan säännöllisesti. 35

Kaupunki asettaa tavoitteita talousarviossaan myös tytäryhteisölle. Tavoitteiden toteutu- misesta raportoidaan säännöllisesti osavuosikatsauksen yhteydessä ja osana tilinpäätös- tä. Näin on toimittu myös vuonna 2022. Konsernivalvonnassa ei ole todettu olennaisia puutteita. Konserniohje on päivitetty vuo- den 2022 aikana. Konserniyhteisöjen tulee toimittaa tarvittavat tiedot kaupungille konsernitilinpäätöksen laatimista varten. 1.5.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNITULOSLASKELMA 31.12. (1000€) 36

HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 31.12. (1000€) 37

HEINOLAN KAUPUNKI - KONSERNITASE 31.12. (1000€) 38

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2022 2021 OMAVARAISUUSASTE, % 47,2 % 49,8 % SUHTEELLINEN VELKAANTUNEISUUS, % 71,2 % 69,0 % KERTYNYT YLIJÄÄMÄ, 1000€ 60 637 59 579 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ €/ASUKAS 3 331 3 221 LAINAKANTA 31.12. 1000€ 140 512 128 054 LAINAKANTA €/ASUKAS 7 720 6 923 LAINAT JA VUOKRAVASTUUT 31.12. 179 665 163 864 LAINAT JA VUOKRAVASTUUT €/ASUKAS 9 871 8 859 LAINASAAMISET 31.12. 1000€ 1 691 1 722 ASUKASMAARÄ 18 202 18 497 39

1.6 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen on kuntalain 115 §:n mukaan toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kaupungin tuloslas- kelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulos vuonna 2022 jakautuu seuraavasti: • Kaupunki, tilikauden tulos 897 034,27 eur • Vesilaitos, taseyksikkö tulos -836 289,71 eur Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on 60 744,56 euroa ylijää- mäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa: 1) aiemmin kirjattuja poistoeroja tuloutetaan 18 679 835,38 euroa, investointivaraus 18 690 000 euroa puretaan ja rahastoja lisätään 21 165,33 euroa 2) poistoeron tuloutuksen, investointivarauksen purkamisen ja rahastojen lisäyksen jälkeen muodostuva ylijäämä 49 743,85 euroa siirretään taseeseen tilikauden yli - jäämä -tilille. 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Investointiosassa sitovia ovat palve- lualueen netto, paitsi yhteisissä palveluis- Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sa talousarvio sitoo toimialatasolla. Hank- sitovat toimielimiä valtuustoon nähden keille, joiden kustannusarvio on vähintään sekä euromääräisesti että käyttötarkoi- 1,5 milj. euroa (kuntatekniikka, tilakeskus), tuksen ja asetettujen sitovien tavoitteiden on osoitettu oma määräraha (netto), joka kautta. on valtuustoon nähden sitova. Talousarvion käyttötalousosa on nettosi- Kirjassa esitetään määrärahojen ja tulo- tova toimialoittain. Nettositovuudessa val- arvioiden sekä sitovien tavoitteiden to- tuustoon nähden sitovaa on ao. tulosalu- teutuminen valtuustoon nähden sitovalla een (toimialan) toimintakate (nettomenot). tasolla. Tehtävien numerointi viittaa ta- lousarvion ja kirjanpidon numerointiin. Tuloslaskelmaosan sitovat erät ovat korot ja muu rahoitus (netto), valtionosuudet (brutto) ja verotulot (brutto). 40

2.1 Käyttötalousosan toteutuminen Yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: Hallinto- ja kehitysjohtaja Talousarvion toteutuminen Toiminnan kuvaus • talouspalvelut • henkilöstöpalvelut Yhteisten palveluiden toimialan tehtävänä • hallinnon tuen palvelut sekä on tarjota keskitetysti talouspalveluiden, • tietohallinto- ja digipalvelut henkilöstöpalveluiden, tietohallinto- ja di- gipalveluiden (ml. viestintä) sekä hallinto- (tietohallinto- ja tiedonohjauspalvelut palveluiden tukipalveluja palvelualueiden 31.5.2022 asti) johtamisen tueksi muille toimialoille. Yhteisten palveluiden toimiala on suoraan Toimialan tavoitteena on tukea, ohja- kaupunginhallituksen alaista toimintaa. ta, koordinoida ja helpottaa arjen työtä Toimialaa johtaa hallinto- ja kehitysjoh- ja myös uudistaa toimintatapoja. Lisäk- taja. Palvelualueiden toiminnasta vas- si tavoitteena ja tehtävänä on huolehtia taa ko. palvelualueen palvelualuejohtaja. tietyistä koko kaupunkia koskevista asian- Toimialajohtaja vastaa kokonaisuudes- tuntijatehtävistä kuten vaalit, luottamus- saan mm. viestinnän johtamisesta sekä henkilöhallinto, talous, konserniohjaus, koko kaupunkia koskevista kehittämis- tai työnantajatehtävät, työkykyjohtaminen ja ohjaustehtävistä kuten esim. osallistuva työhyvinvointi, tietohallinnon ja digipal- budjetointi ja konserniohjaus. Toimialan veluiden kokonaisuus, hankintojen tuki ja määrärahavaraus sisältää virkaorganisaa- koordinointi jne. tion lisäksi valtuuston ja kaupunginhalli- tuksen, myös tarkastustoiminnot (tilintar- Yhteisten palveluiden toimiala muodostuu kastus ja tarkastuslautakunta) ovat osa neljästä palvelualueesta: yhteisten palveluiden toimialan talousar- viota. 41

Toimialajohtajan katsaus nyt mm. viestinnässä sekä vuoden 2023 talousarvion laadinnan ohjeistuksissa. Yhteisten palveluiden toimintaan vuon- Lisäksi otettiin käyttöön uusi kokous- na 2022 on vaikuttanut useat muutokset, järjestelmäohjelma Cloudmeeting. Myös mutta toimintaa on kuitenkin kehitetty osallistuva budjetointi eli OSBU on onnis- johdonmukaisesti. tuneesti toteutettu ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Historian ensimmäiset aluevaalit järjestet- tiin keväällä 2022, mikä on näkynyt myös Toimialalla on panostettu edelleen myös erityisesti hallinnon tuen tehtävissä. Hy- viestinnän suunnitelmallisuuden ja visu- vinvointialueuudistus on muutoinkin näy- aalisuuden kehittämiseen. Ohjeistuksista tellyt merkittävää roolia myös yhteisten on päivitetty mm. sisäisen valvonnan ja palveluiden tehtävissä, sillä valmistelutyö riskienhallinnan perusteet ja konserniohje on vienyt paljon resursseja, erityisesti ja oppilaitos ja opiskelijayhteistyöhön on ict:n, talouden, henkilöstön ja asianhallin- panostettu. Yhteisten palveluiden tehtä- nan osalta. väjakoa on kehitetty mm. tietohallinnon ja hallinnon tuen välillä ja toimintamalleja ja Vuonna 2022 tehtiin merkittävä päätös tehtäviä kehitetään ja tehtäväjakoja toimi- myös Sarastia Oy:n palveluiden irtisano- alojen ja yhteisten palveluiden välillä on misesta. Heinolan kaupunki siirtyy teh- syytä kehittää edelleen. Tämä vaatii vuo- tyjen päätösten mukaisesti vuoden 2024 ropuhelua sekä toimialan palvelualueiden alusta maakunnallisen yhtiön Provincia välillä että toimialojen välillä. Oy:n asiakkaaksi, mikä tarkoittaa myös hr- ja talousjärjestelmien uudistusprosessin Tavoitteiden toteuma käynnistymistä. Talouden ja hr:n järjes- telmien kehittäminen siirtyi näin olleen Yhteisten palveluiden toimintatuottojen osaksi järjestelmäuudistusta, joka toteu- ja -kulujen toteutuma kokonaisuutena on tetaan vuoden 2023 aikana (käyttöönotto talousarvion mukainen tai hieman alle 1.1.2024). talousarvion. 1.6. alkaen yhteisiin palve- luihin on siirretty hankejohtajan resurssi Muutoksista huolimatta toimialan toiminta ja 1.8. alkaen asiakaspalvelu on siirretty on ollut pääosin tavoitteiden mukaista ja elinvoiman toimialalle. Lisäksi sosiaali- ja toimintaa on kehitetty edelleen aktiivises- terveystoimialalta siirtyi kaksi henkilöä ti ja suunnitelmallisesti mm digikannus- syksyllä yhteisiin palveluihin. Henkilöstö- tinrahalla toteutettavien yhteishankkeiden muutokset vaikuttavat henkilöstömenojen avulla. Heinolan kaupunki lähti mukaan v. ja toimintakulujen toteutumaan kasvatta- 2020 robotiikan kehittämishanke Helmeen vasti. Näistä muutoksista johtuen vuoden sekä päätösrutiinien automatisointihank- määrärahatoteuma ei täysin ole vertailu- keeseen, joita on toteutettu aktiivisesti kelpoinen palvelualueittain tarkasteltuna vuoden 2022 aikana. Lisäksi vuonna 2021 talousarvioon tai edelliseen vuoteen näh- saatiin myönteinen rahoituspäätös myös den. uuteen digikannustinrahalla toteutetta- vaan digiturvalla tulevaan -hankkeeseen, Tavoitteita on viety johdonmukaisesti joka käynnistyi syksyllä 2021 ja jatkuu eteenpäin ajoittaisista resurssihaasteista vuoden 2023 lopulle. Tietoturvan kehittä- huolimatta. Resursseihin ja tavoitteiden miseen on muutoinkin panostettu v. 2022 toteuttamiseen on vaikuttanut henki- aikana. Keväällä 2022 laadittiin lisäksi löstömuutokset sekä hyvinvointialueuu- digitiekartta, jonka avulla kehitetään digi- distusvalmistelujen työläys. Erityisesti talisaatiota systemaattisesti vaiheittain. hyvinvointialueuudistusvalmisteluun on kulunut arvioitua enemmän resursseja Vuonna 2022 toteutettiin osallistava stra- eikä kaikkia tavoitteita ole kyetty viemään tegian päivitysprosessi, mikä on näky- suunnitelmien mukaisesti eteenpäin. 42

STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET/TOIMIALA (VALTUUSTON SITOVUUSTASO) 43

Riskienhallinta 44

Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimiala Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Talousarvion toteutuminen Toiminnan kuvaus Terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä- Terveyspalveluihin kuuluvat peruster- nä on järjestää lakisääteiset sosiaali- ja veydenhuollon vastaanottotoiminta, suun terveyspalvelut kuntalaisille sekä vasta- terveydenhuolto, perusterveydenhuol- ta kaupungin rahastojen säännöissä sille lon vuodeosastotoiminta, välinehuolto, annetuista tehtävistä. Keskeinen tavoite terveysneuvonta (sisältää mielenterveys on kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja ja päihdetyöryhmän), kotisairaala sekä terveyden edistäminen elämänkaaren eri erikoissairaanhoidon ostopalvelut (Ph- vaiheissa. hyky ja Coronaria). On huomattava, että vastaanottotoiminta sisältää myös lääkä- Kaikissa palveluissa painotetaan en- rityön neuvola-, koulu- ja opiskelutervey- naltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, denhuollossa, lakisääteisen lääkinnällisen kuntouttavaa lähestymistapaa sekä oh- kuntoutuksen, apuvälineet sekä hoitotar- jaamista omahoitoon ja vastuunottoon vikejakelun. Kotihoidon ja asumispalvelui- omasta hyvinvoinnista. Palveluja on tuo- den lääkäripalvelut on tuotettu ostopalve- tettu omana toimintana ja yhdessä lähi- luna 1.6.2021 lähtien. kuntien kanssa, ostetaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä sekä yksityisiltä palvelun- Sosiaalipalvelut tuottajilta. Toimiala on rakentunut sosiaa- li- ja terveyspalveluiden palvelualueista. Sosiaalipalveluihin kuuluvat asumispal- Luottamusmieshallinnosta on vastannut velut (Palvelukeskus Hopeasilta, Asumis- sosiaali- ja terveyslautakunta sekä yksilö- palveluyksikkö Mäntylä, Sahanniemen jaosto. asumisyksikkö), kotihoito (kotihoito, koti- sairaanhoito, tehostettu kotikuntoutus, 45

kotihoidon tukipalvelut) asiakasohjauspalvelut (ikääntyneiden sosiaalipalvelut, työikäis- ten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut) sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lasten- suojelu. Toimialajohtajan katsaus Vuosi 2022 on valmistauduttu kiivaasti kohti 1.1.23 alkavaa hyvinvointialuetta. Tämä on vaatinut poikkeuksellisen paljon työtä koko organisaatiolta, etenkin esimiehiltä, sillä Hei- nolan oma toiminta on pyörinyt samaan aikaan normaalisti. Henkilöstön saatavuus on tuottanut erityisiä haasteita, mikä näkyy toisaalta vähäisempinä henkilöstökuluina. Hen- kilöstö on joustanut, jotta lakisääteiset palvelut on saatu tuotettua. Henkilöstö on joutu- nut myös varsin koville. Sosiaali- ja terveystoimiala haki syksyllä 2022 lisämäärärahaa 100 000 €, sillä Phhykyn ennakkomaksuja oli varattu talousarvion laadintavaiheessa arvioitua toteumaa vähem- män ja lakisääteiset hoitotarvikekustannukset myös ylittyivät. Toisaalta Covid- korvaus- ten arvioitiin tuovan kompensaatio-ta niin, että tuo 100 000 määrärahalisäys riittäisi. Tavoitteista tarvevakioitujen menojen toteutumisesta emme saa aiempaan tapaan Kun- taliiton vertailutietoja, sillä Kuntaliitto ei ole ilmeisesti lähestyvän sote-uudistuksen vuoksi enää toimittanut kuntakohtaisia tarvevakioituja tietoja vuonna 2022. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2021. Terveyspalveluiden toteumassa menot ovat toteutuneet arvioitua suuremmin asiakas- palvelujen ostoissa ja hoitotarvikkeissa. Sosiaalipalveluissa tuottojen toteutumaan on vaikuttanut tehostetun asumispalvelun ja palveluasumisen hankintatavan muutos palve- lusetelistä ostopalveluun. Toisena vaikutuksena on 1.7.2021 voimaan tulleen asiakasmak- sulain kokonaisvaikutuksien arviointi tuottoihin talousarvion 2022 laadinnan yhteydessä. STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET/TOIMIALA (VALTUUSTON SITOVUUSTASO) 46

Riskienhallinta 47

Elinvoimalautakunnan toimiala Vastuuhenkilö: Elinvoimajohtaja Talousarvion toteutuminen Toiminnan kuvaus seen yhteistyöhön vaikuttavat lainsäädän- nön muutokset saataneen vahvistettua Elinvoimalautakunta vastaa elinvoimatoi- eduskunnassa kevään 2023 aikana. mialasta, joka palvelee koko kaupunkiyh- teisöä ja kaupunkiorganisaation muita toi- Heinolan kaupunki on mukana Päijät-Hä- mialoja tuottamalla sekä lakisääteisiä että meen kaupunkiseudun MAL-sopimuk- vapaaehtoisia palveluja kaupungin elinvoi- sessa ja Heinolan kaupungin ilmastotie- man edistämiseksi. Toimialan organisaa- kartan kehittämiskohteet ovat yhteneviä tioon kuuluvat seuraavat palvelualueet: Päijät-Hämeen ilmastotiekartan kanssa. Elinkeinopalvelut, kaupunkisuunnittelu, Vuoden 2022 aikana on kaupunkisuun- kiinteistö- ja mittauspalvelut, kulttuu- nittelussa aloitettu valmistelut Heinolan ripalvelut ja työllisyyspalvelut. Lisäksi strategisen tavoitekartan työstämiseksi 1.8.2022 alkaen myös kaupungin asiakas- vuoden 2023 aikana, missä yhteydessä palvelu, joka toimii Spotissa osoitteessa saadaan maankäytön linjauksia vakituisen Torikatu 8, kuuluu elinvoimatoimialaan. ja vapaa-ajan asumisen ja yritystonttien kaavoittamista varten. Myös Heinolan kau- Toimialajohtajan katsaus pungin asumisen ohjelma kootaan tämän työskentelyn yhteydessä, johon mukaan Elinvoimapalveluihin keskeisesti vaikutta- tarvitaan valtuutettuja ja muita keskeisiä va merkittävä muutos on valtakunnallinen sidosryhmiä. TE2024-uudistus, johon elinvoimatoimi- alan elinkeino- ja työllisyydenhoitopalve- Suotuisaa muuttoliikkeettä Heinolaan on luissa on lähdetty valmistaumaan vuoden pyritty edelleen vahvistamaan markkinoi- 2022 aikana. Päijät-Hämeen työllisyysalu- malla Heinolan tapahtumia ja Heinolaa eiden muodostumiseen ja kuntien väli- asuinpaikkana erityisesti lapsiperheille. 48

Yhä kohdennetumpaa markkinointia jat- osaajien pysyminen organisaatiossa tun- ketaan vuoden 2023 aikana. Myös yritys- nistettu riskiksi, jota on taklattu selkeyt- tonttien myyntiä on lähdetty työstämään tämällä vastuita, tehtäviä ja toimintaa. entistä sujuvammaksi, missä keskeistä on Myös eri palvelualueilla ollutta henkilös- ollut selkeyttää kaupungin omaisuuden tövajetta on saatu korjattua, millä on suuri myyntiprosessia yhdessä teknisen toimi- merkitys työhyvinvointiin. alan ja yhteisten palveluiden kanssa. Tavoitteiden toteuma Yritysten toimintaa on edelleen vaikeutta- nut osaavan työvoiman saatavuusongelma Elinvoimatoimialan toteutuma vuonna ja samanaikaisesti sosiaalisena ja talo- 2022 on tuottojen osalta 104,2 % ja ku- udellisena haasteena on korkea pitkäai- lujen osalta 99,1 %. Toimialan kulut ovat kaistyöttömyys. Työttömien työnhakijoiden yhteensä n. 7,9 miljoonaa euroa ja tuo- määrä on ollut Heinolassa vuoden 2022 tot ovat puolestaan n. 3,5 miljoonaa aikana kasvussa. Tähän on vaikuttanut euroa. Toimintakate on -4,3 miljoonaa yleinen taloustilanne, joka peilautuu yri- euroa, joten toimintakatteen toteutuma tysten työllistämismahdollisuuksiin. Työl- on talousarviota hieman parempi toteu- lisyyden parantamiseksi on vuoden 2022 tumaprosentin ollessa 95,30 %. Kaikkia aikana tehty käytännönläheistä yhteistyö- talousarviossa suunniteltuja investointeja tä yritysten, TE-toimiston ja koulutuskes- ei toteutettu vuoden 2022 aikana, mihin kus Salpauksen kanssa. vaikutti tiettyjen maankäytön investointi- en ja lintuhoitolan korjausten siirtyminen Kaupunkiorganisaatiossa elinvoimatoimi- vuodelle 2023. alalla on osaavan työvoiman saaminen ja 49